Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lastensuojelun vaikuttavuutta heikentää työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire

Jaa
- Lastensuojelussa ei pystytä turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa kasvuolosuhteiden turvallisuutta ja pysyvyyttä, totesivat professori Tarja Pösö ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen puhuessaan Kuntaliiton ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLAn sekä lapsiasiavaltuutetun, Lapsuudentutkimuksen Seuran ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä lastensuojelun vaikuttajafoorumissa 17.5.2010 Kuntatalolla.

Kuntaliitto tiedottaa
17.5.2010 


Lastensuojelun vaikuttavuutta heikentää työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire

- Lastensuojelussa ei pystytä turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa kasvuolosuhteiden turvallisuutta ja pysyvyyttä, totesivat professori Tarja Pösö ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen puhuessaan Kuntaliiton ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLAn sekä lapsiasiavaltuutetun, Lapsuudentutkimuksen Seuran ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä lastensuojelun vaikuttajafoorumissa 17.5.2010 Kuntatalolla.

Sijoitettujen lasten määrä Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna korkea, sillä avohuollon tukitoimia ei ole saatavilla lasten ja perheiden tarvitsemalla tavalla. Katkoksellisuutta lapsen kasvuolosuhteisiin tuottaa myös lastensuojelutyöntekijöiden vaihtuvuus ja kiire. Tämä heikentää turvallisen ja jatkuvuutta arkeen tuovan suhteen syntymistä lapsen ja hänen elämäänsä koskevista ratkaisuista vastuussa olevan sosiaalityöntekijän välille, arvioivat Pösö ja Puustinen-Korhonen laatimassaan puheenvuorojulkaisussa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin”.

Turvattomissa oloissa kasvanut lapsi tarvitsee pysyviä ihmissuhteita ja juuri omien tarpeidensa mukaisen sijaishuoltopaikan. Sijaishuollon järjestelyt voivat merkitä kuitenkin lapselle monia sijoituksia ja sijoituspaikan muutoksia.

- Sijoitetun lapsen vanhemmat saavat tukipalveluja satunnaisesti tai eivät lainkaan, todetaan julkaisussa. Lapsen pysyvien kasvuolosuhteiden järjestämiseksi tarvittaisiin myös lakimuutoksia tilanteissa, joissa lapsen vanhempi ei tukitoimista huolimatta kykene lainkaan vastaamaan lapsen tarpeista. Adoptiomahdollisuuden tai pysyvän huostaanoton tulisi silloin olla mahdollinen. 

Vaikuttajafoorumin koolle kutsuneet tahot haluavat kehittää lastensuojelua ja lisätä tiedontuotantoa. Lastensuojelun akuuttien ongelmien korjaamiseksi tarvitaan kiireellisiä ja pitkäkestoisia toimenpiteitä sekä laajaa kansallista ja paikallista yhteistyötä.

- Mitä paremmin arkinen kasvuympäristö edistää ja tukee lapsen ja nuoren kehitystä, sitä vähemmän tarvitaan viimesijaista lastensuojelua – lastensuojelu on kaikkien lasten hyvinvointia ja suojelua ja siksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä, kuvasi tilannetta Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen.

Tämä on myös keskeinen lastensuojelupoliittinen johtoajatus lastensuojelulaissa. Jokainen kunta ottaa kantaa lakisääteisessä valtuuston hyväksymässä suunnitelmassa siihen, miten lasten ja nuorten hyvinvointityötä sekä lastensuojelua toteutetaan ja kehitetään.

Tällä hetkellä lastensuojelun sijaishuoltoon ja perheiden tukipalveluihin kunnissa käytetään miljardi euroa vuodessa, josta 540 miljoonaa euroa sijaishuoltoon. Laskelmien mukaan yhden lapsen syrjäytyminen tavallisesta elämänkulusta maksaa elämänkaaren mitassa yhden miljoonan euron verran.

- Tämä tulee väistämättä kunnalle kalliimmaksi kuin se, että parannetaan lastensuojelutyön perusedellytyksiä huolehtia tehtävästään, esimerkiksi kun asiakasmäärät ovat suuret, ei sosiaalityössä ole riittävästi aikaa kunkin lapsen ja perheen kanssa työskentelyyn, arvioi Nenonen.

Lastensuojelusta ja sen vaikuttavuudesta tiedetään hyvin vähän. Lastensuojelun resursseista ja toiminnasta päätetään puutteellisen tiedon varassa. Tarvitaan tietoa siitä, miten lastensuojelu onnistuu turvaaman lapsen kehityksen ja terveyden.

Lastensuojelun vaikuttajafoorumi kokosi Kuntatalolle 140 osallistujaa kunnista, järjestöistä, yhteisöistä ja valtion organisaatioista.

Tilaisuudessa julkistettiin professori Tarja Pösön ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhosen puheenvuoro ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin”.

Tanskan lastensuojelun vaikuttavuudesta puhui johtaja Anne-Dorthe Hestbaek Socialforskninginstituutista.    

Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, 050 530 9697
Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, 050 62316
Toiminnanjohtaja Mauri Upanne, 040 512 2611
Projektipäällikkö Sirkka Rousu, 050 301 9132
Professori Tarja Pösö, 050-433 6258
Perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen, 040 744 2256
ITLA:n asiamies Markus Anttila, 040 500 7313

Julkaisutiedot
Puustinen-Korhonen Aila & Pösö Tarja 2010. Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin. Puheenvuoro lastensuojelun vaikuttavuudesta. Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:3.
Julkaisu on saatavissa sivuilta www.laspsiasia.fi
 

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntavaaleissa äänesti ennakkoon yli neljännes äänioikeutetuista8.4.2025 22:51:24 EEST | Tiedote

Vuoden 2025 kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. – Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom. Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %.

Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.

Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi1.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.

Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye