Denguekuume pystytään diagnosoimaan entistä nopeammin
Denguekuume on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna merkittävimpiä hyttysten välittämiä tauteja; WHO:n mukaan siihen sairastuu vuosittain 50 – 100 miljoonaa ihmistä. Denguevirusta esiintyy maapallon trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Virus kuuluu flaviviruksiin, ja sitä on neljää tyyppiä (DENV-1-4). Yhden virustyypin aiheuttama tartunta ei suojaa muilta virustyypeiltä, vaan päinvastoin altistaa uusintainfektioissa vakaville tautimuodoille, kuten verenvuotokuumeelle tai shokkioireyhtymälle.
Kaukomatkailun – erityisesti Aasiaan suuntautuvan – lisääntymisen myötä denguekuume on yleistynyt myös suomalaisilla. Viime vuosina tautitapauksia on ollut noin 30 vuodessa. Matkailijalla taudinkuva on yleensä lievä, oireina tyypillisesti kuume, päänsärky, erilaiset lihas- ja nivelkivut ja mahdollisesti ihottuma. Tähän mennessä denguetautiin on kuollut yksi suomalainen.
Suomessa käytössä oleva diagnostiikka perustuu menetelmiin, joilla osoitetaan dengueviruksen vasta-aineita potilaiden seeruminäytteistä. ”Nämä menetelmät ovat epäluotettavia taudin ensipäivinä, ja useimmiten tarvitaan toinen näyte taudinmääritykseen. Lisäksi vasta-ainetestien ongelmana ovat mahdolliset ristireaktiot muiden flavivirusten kanssa”, kertoo dengue-kuumeen diagnostiikasta väitöstutkimuksen tehnyt FM Eili Huhtamo
.
Huhtamo kehitti väitöstyössään uuden geenimonistusmenetelmän denguekuumeen varhaista diagnosointia varten. Menetelmä tunnistaa kaikki denguevirustyypit, ja se on kyllin herkkä ja tarkka osoittamaan viruksen RNA:n potilasnäytteistä. Tutkimusta varten kerättiin näytteet kaikista Suomessa diagnosoiduista denguepotilaista. Valikoituja taudin varhaisen vaiheen potilasnäytteitä tutkittiin uudella geenimonistusmenetelmällä sekä muilla käytettävissä olevilla menetelmillä. ”Luotettavimmin diagnoosi saatiin yhdistämällä vasta-aineiden osoitus geenimonistukseen tai virusproteiinin osoittamiseen”, Huhtamo toteaa.
Huhtamon väitöstutkimuksessa eristettiin ensimmäistä kertaa dengueviruksia suomalaisista potilaista. Vuosina 2000 - 2005 kerätyistä näytteistä löytyi 11 viruskantaa, jotka edustivat kaikkia neljää denguevirustyyppiä. Alkuperämaat olivat Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
FM Eili Huhtamo väittelee 29.10.2010 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Dengue virus infection - Diagnostics and molecular epidemiology". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. (09) 191 26548
Sähköposti:
eili.huhtamo@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme