Valtakunnallisilla sosiaalityön tutkimuksen päivillä palkittiin kaksi ansiokasta tutkimusta

Yhteiskuntatieteiden tohtori Satu Ranta-Tyrkkö työskentelee sosiaalityön yliassistenttina Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Palkitussa väitöskirjassaan hän tutki teatterin ja sosiaalityön yhtymäkohtia Orissassa Intiassa. Hänen tutkimuskohteenaan oli Natya Chetana (Tietoisuuden teatteri)-teatteriryhmä ja sen työ sosiaalityönä. Kimmokkeen varsin ajankohtaiselle tutkimukselleen Ranta-Tyrkkö sai havainnostaan, että itsestään selvästi sosiaalityöksi miellettyjä käytäntöjä ei välttämättä tunnisteta tai hyväksytä sosiaalityöksi. Natya Chetanan jäsenillä ei ole sosiaalityön koulutusta eivätkä he saa työstään palkkaa. Silti sekä ryhmä itse että sen tuntevat paikalliset ihmiset pitävät ryhmän teatterityötä sosiaalityönä. Tutkimus selvittää, mitä ja millaista Natya Chetanan sosiaalityö on. Miten ryhmän jäsenet ymmärtävät sosiaalityön, miten ryhmän työ vaikuttaa yhteiskuntaan, ja miten Natya Chetanaa voisi ymmärtää suomalaisista, ja laajemmin länsimaisista sosiaalityön lähestymistavoista käsin?

Suomalaisen tutkijan ja orissalaisten teatterintekijöiden vuorovaikutukselle rakentuva, erilaisia sosiaalityönäkemyksiä kulttuurista toiseen keskusteleva tutkimusasetelma nostaa esiin sekä paikallisesti että globaalisti jännitteisiä ja kilpailevia sosiaalityön ulottuvuuksia. Samalla se sivuaa sosiaalityön perimmäisiä kysymyksiä, kuten mitä sosiaalityö on, miksi ja keille sitä tehdään, mitä ajatella sosiaalityötä tekevien ammattilaisten ja vapaaehtoisten välisestä suhteesta, ja millaisia rooleja aktivismilla, taiteella tai hengellisyydellä voi olla sosiaalityössä. Tutkimus on monitieteinen, ja kiinnittyy sosiaalityön tutkimuksen lisäksi antropologiseen, Etelä-Aasian, teatterin ja jälkikolonialismin tutkimukseen.

Palkittu väitöstutkimus “At the Intersection of Theatre and Social Work in Orissa, India: Natya Chetana and Its Theatre” on luettavissa sähköisesti http://acta.uta.fi

---

Tohtorikoulutettava Hanna Kiuru palkittiin pro gradu –tutkielmastaan ”Nuorten miesten itsemurhat ja itsemurhayritykset lehdistön silmin vuosina 1990–1991 ja 2005–2006. Itsetuho tuomitsemattomana ratkaisuna umpikujaan”, joka käsitteli nuorten miesten itsemurhien ja itsemurhayritysten ilmenemistä Helsingin Sanomissa ja aikakauslehdissä.

Kiuru vertaa työssään vuosien 1990–1991 ja 2005–2006 aikaista julkista kirjoittelua. Valitut vuodet ilmentävät hyvin erilaista yhteiskunnallista kontekstia ja ovat myös merkittäviä itsemurhien määrällisen kehityksen kannalta. Vuonna 1990 Suomi valmistautui lamaan ja kyseessä oli samalla itsemurhien huippuvuosi, kun taas vuonna 2005 elettiin nousukauden huumaa ja itsemurhia tehtiin vähiten 1970-luvun jälkeen.

Itsemurha on yleisin syy nuorten miesten kuolemaan. Hanna Kiuru selvitti työssään, miten Helsingin Sanomat ja aikakauslehdet kontekstuaalisina ympäristöinä määrittelevät nuorten miesten itsemurhat sosiaalisena ongelmana. Näkökulmallisesti käsittely oli sosiaalikulttuurisesti painottunutta molempina vuosikymmeninä vuosien 2005–2006 määrittyessä sisällöllisesti monipuolisemmaksi 1990-luvun alkuun nähden. Vuosien 1990–1991 käsittelyssä korostui teema ongelmaisessa perheessä kasvaneesta tai oman aikuisiän naissuhdehuoliensa murtamasta nuoresta miehestä, joka yrittää ratkaista pahanolonsa alkoholiin sortumalla päätyen lopulta kuitenkin itsemurhaan. Vuosien 2005–2006 käsittelyä hallitsi teema yhteiskunnan täysivaltaisesta osallisuudesta syrjäytyneen, mahdollisesti syrjäseudulla asuvan miehen ahdingosta. Mies ei kestä jätetyksi tulemista tai hänellä ei alun perinkään ole naista rinnallaan. Kulttuurillemme ominaisella tavalla hän ratkaisee selviytymisensä itsemurhalla, jota ei julkisessa puheessa edes tuomita ratkaisuna. Itsemurhan tehneiden miesten katsottiin joutuneen yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhreiksi. Auttamisjärjestelmän käsittelyssä painottui molempina vuosikymmeninä itsemurhien ehkäisyn tärkeys. Lisäksi sosiaalipalveluiden toimimattomuus sai osakseen laajaa kritiikkiä niin 1990-luvun alussa kuin 2000-luvun puolivälissä; sosiaalipalveluiden tehokas toiminta nostettiin tärkeäksi osaksi auttamisjärjestelmän kokonaisuutta itsemurhien ehkäisyn kannalta.

Valtakunnallisten sosiaalityön tutkimuksen päivät järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen sosiaalityön oppiaine ja Sosiaalityön tutkimuksen seura ry.

Lisätietoja:

Susanna Hoikkala, gsm 040 5081188, s-posti susanna.hoikkala@helsinki.fi

Satu Ranta-Tyrkön yhteystiedot:

gsm 040 5141323, s-posti satu.ranta-tyrkko@uta.fi

Hanna Kiurun yhteystiedot:

gsm 040737 6468