Kuntalaisaloitteessa potentiaalia tehokkaaksi lähivaikuttamisen keinoksi

Kuntaliitto tiedottaa
28.3.2012
Julkaisuvapaa heti

Kuntavaalit seitsemän kuukauden kuluttua:
Kuntalaisaloitteessa potentiaalia tehokkaaksi lähivaikuttamisen keinoksi

Suorat vaikuttamistavat mielletään yhä tärkeämmiksi kuntalaisten keskuudessa. Kuntalaisaloitteita tehdään aiempia vuosia enemmän, mutta aloite näyttää olevan edelleen varsin tuntematon vaikuttamistapa. Kuntalaisaloitteissa olisi potentiaalia tehokkaaksi lähivaikuttamisen keinoksi.

Vuodesta 2005 vuoteen 2011 aloitteiden kunnittainen keskimääräinen lukumäärä on noussut seitsemästä kappaleesta yhdeksään, selviää Kuntaliiton kyselyistä. Eniten kuntalaisaloitteita tehdään asukasmäärältään suuremmissa kunnissa. Alle 2 000 asukkaan kunnissa aloitteita tehtiin vuonna 2011 keskimäärin kaksi, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa niitä tehtiin keskimäärin 71 aloitetta.

– Yleensä aloitteiden määrä nousee valtuustokauden loppua kohden. Kuntakohtaiset erot ovat joka tapauksessa suuret. Vuonna 2011 aktiivisimmat kuntalaiset olivat Espoossa, jossa tehtiin kaikkiaan 187 kuntalaisaloitetta. Toisaalta alle 20 000 asukkaan kuntien joukossa on kuntia, joissa ei ole tehty vuoden aikana yhtään kuntalaisaloitetta, Kuntaliiton tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen toteaa.

Kaiken kaikkiaan viidenneksessä kunnista aloitteita ei tehdä vuosittain lainkaan. Puolessa kunnista aloitteita tehdään yhdestä viiteen vuoden aikana ja 30 prosentissa yli viisi kappaletta. Kunnista 2-3 prosentissa tehdään yli 50 aloitetta vuoden aikana.

Aloitteiden lukumäärään vaikuttaa paljon kuntien erilaiset käytännöt kirjata aloitteita. Kaikissa kunnissa kuntalaisten ehdotuksia ei kirjata virallisiksi kuntalaisaloitteiksi. Näissä kunnissa kuntalaisten esitykset otetaan huomioon ja pyritään toteuttamaan epävirallisesti.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa, että pienemmissä kunnissa kuntalaiset ottavat herkemmin yhteyttä suoraan kuntansa viranhaltijoihin tai luottamushenkilöihin. Tämä korvaa tarvetta laatia virallisia aloitteita.

Liikenneturvallisuus, kouluverkko ja liikuntapaikat aktivoivat

Kuntalaisaloitteet käsittelevät yleisimmin teknisiä palveluja. Aloitteiden aiheina ovat muun muassa liikenneturvallisuus, katujen ylläpito, puistot ja liikuntapaikat.

Koulutus-, sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista tehdään toiseksi eniten aloitteita. Aloitteet koskevat esimerkiksi kouluverkon säilymistä, koulukuljetuksia ja kirjastoautoja.

Sosiaalitoimen aloitteista useat koskevat lasten kotihoidon tukea ja vanhusten palveluja. Myös kuntaliitokset ovat olleet usean aloitteen aiheena, joko niiden puolesta tai niitä vastaan.

Aloiteoikeutta ei vieläkään tunneta

– Vain neljännes kuntalaisista pitää aloitteiden tekemistä hyvänä vaikuttamistapana. Ne, jotka ovat joskus tehneet kuntalaisaloitteen, pitävät sitä tehokkaampana vaikuttamistapana kuin ne, jotka eivät ole koskaan tehneet aloitetta, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

– Vaikka kuntalaisaloite on ollut käytössä jo vuodesta 1976 lähtien, se näyttäisi yhä edelleen olevan turhankin tuntematon vaikuttamistapa. Useissa kunnissa aloitteen tekemisen kynnystä on alennettu muun muassa luomalla kunnan omille kotisivuille sähköinen aloitepohja.

Pekola-Sjöblom korostaa, että kuntalaisaloitteiden lisäksi kuntalaisten ääni on tärkeätä saada kuuluviin myös muilla tavoin, esimerkiksi ottamalla kuntalaiset mukaan kunnallisten palvelujen suunnitteluun.

Kuntalaisaloite vie asian valtuuston käsittelyyn

Kuntalaisaloite on asukkaiden tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite.

Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Kun kuntalaisaloitteen tekee kaksi prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista, on se käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa valtuustossa.

Aloitteen voi tehdä kuka tahansa kunnan asukas, myös ulkomaalainen tai alle 18-vuotias.

Kuntalaisaloite oli pitkään suomalainen erikoisuus, kansainvälisestikin pidetty harvinaisuus. 2000-luvulla kuntalaisaloiteoikeus on otettu käyttöön myös Ruotsissa ja Norjassa.

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen, Kuntaliitto, p. 09 771 2741

Kuntaliitto on julkaissut tietoja kuntalaisaloitteista verkossa osoitteessa www.kunnat.net tämän tiedotteen yhteydessä.

Käytännönläheisiä neuvoja vaikuttamiseen löytyy Kuntaliiton Vallakas-sivustosta verkkosivulta http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/demokratia/osallistuminen/vallakas/Sivut/default.aspx



Kuntien ylimmät päättäjät valitaan 28.10.2012

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Vaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 450 000 kunnan työntekijöiden työpaikat.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valittiin 10 412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia oli alle 30-vuotiaita, 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61 prosenttia äänioikeutetuista.

Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64 prosenttia äänioikeutetuista.