Neljä uutta turvakotia avataan kipeään tarpeeseen

Valtion budjetista myönnettiin turvakotipalveluihin neljän miljoonan lisärahoitus, joka riitti neljän uuden turvakodin perustamiseen. Vuoden 2018 aikana turvakotiverkoston perhepaikkojen määrä nousee 143 paikasta 185 paikkaan.

– Tämä on erittäin myönteinen uutinen perheille, iloitsee Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri.
– Turvakotipalveluita on ollut aivan liian vähän. Tarve lisäpaikoille on ollut suurinta isoissa kaupungeissa. Yhdistyksemme kertovat, että jopa puolet apua hakevista on jäänyt ilman turvakotipaikkaa, Särkelä muistuttaa.

Uudet turvakodit perustetaan sinne missä tarve on suurin; alueille missä turvakoteja ei ole tai kaupunkeihin missä paikkoja on asukasmäärään ja tarpeeseen nähden liian vähän.  

Tampereen ensi- ja turvakoti ry sai rahoituksen uuden turvakodin perustamiseksi Tampereelle. Uusi yhdeksän paikkainen turvakoti aloittaa Tampereen keskustassa vuoden 2018 alkupuolella. Seinäjoella avattavaan turvakotiin tulee seitsemän huonetta. Turvakodin perustaa Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakoti ry.  Hämeenlinnassa on odotettu päätöstä uudesta turvakodista jo vuosia. Sopivien tilojen löydyttyä turvakodin perustaminen on mahdollista ja seitsemälle perheelle tarkoitettu turvakoti voi avata ovensa ensi kesänä. Turvakodin perustaa Kanta-Hämeen perhetyö ry. Myös pääkaupunkiseudun ruuhkaista tilannetta helpotetaan uudella seitsemänpaikkaisella turvakodilla. Espoon turvakodin perustaa Pääkaupungin turvakoti ry, joka jo ylläpitää turvakoteja Haagassa ja Toukolassa.

Kaikkia uusia turvakoteja on perustamassa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset, joilla on pitkän linjan osaaminen väkivaltatyöstä turvakodeissa ja avopalveluissa sekä toimivat verkostot.  

Turvakodit tarjoavat kriisiapua perhe- ja lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Turvakodeissa saa akuuttiin tilanteeseen liittyvää tukea, neuvontaa ja ohjausta väkivallasta selviämiseen sekä suojan väkivallalta. Kodinomaisessa paikassa henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden. Turvakotiin voi aina ottaa yhteyttä ja tulla yksin tai lasten kanssa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Lapset tarvitsevat apua väkivallasta toipumiseen

Turvakotien kriisiavun lisäksi väkivaltaa kokeneet tarvitsevat apua väkivallasta toipumiseen. Aina ei tarvita turvakodin suojaa väkivallasta selviytymiseen vaan työskentelyn apuna voivat olla erilaiset avopalvelut. Niissä autetaan aikuisten väkivallan kokijoiden ja tekijöiden lisäksi väkivaltaa kokeneita tai sille altistuneita lapsia.

– Lasten tilanne huolestuttaa, sillä liian moni väkivaltaa kokenut lapsi ei pääse käsittelemään kokemustaan, kertoo kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Aikuiset, eli ammattilaiset ja vanhemmat eivät riittävästi käsittele lapsen kanssa väkivaltakokemuksia tai osaa ohjata lapsia käsittelemään kokemuksia väkivaltatyön avopalveluiden pariin. Lapsille tulisi tarjota kattavaa apua selviytymiseen esim. muutaman viikon kriisijakson jälkeen. Vain pieni osa lapsista saa riittävästi apua, Muukkonen toteaa.

Vuonna 2016 liiton jäsenyhdistysten 11 turvakodissa apua sai 2227, joista 1075 oli lapsia ja 1080 naisia. Väkivaltatyön avopalveluissa apua saaneita oli 2790, joista aikuisia 2458 ja lapsia 332. Tänä vuonna turvakoteja yhdistysten ylläpitämiä turvakoteja on ollut 13. Kaikkiaan turvakoteja on Suomessa 23.