
Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?
– Päätavoitteemme oli selvittää sosiaalialan työntekijään liitettäviä hyveitä ja odotuksia, kertoo tutkimuksen vastuuhenkilö Mervi Ruokolainen. Hän toimii nyttemmin erikoistutkijana Työterveyslaitoksella.
– Lisäksi selvitimme, kuinka yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista olivat. Tämä tarkastelu nähtiin tärkeäksi, sillä jos työntekijä ja lähiesimies pelaavat samaan pussiin, se voi olla työntekijälle voimavara kuormittavassa työtilanteessa.
Uusi päänavaus Suomessa
Työntekijän hyveisiin keskittyvä tutkimus on uusi päänavaus Suomessa.
– Työelämän hyvetutkimus on vasta käynnistymässä, ja Suomessa sitä on tehty lähinnä vain organisaatioiden eettisten hyveiden näkökulmasta. Tuomalla työntekijän hyveet keskiöön eettisyyden nähdään rakentuvan työntekijän oman toiminnan kautta sääntöjen ja velvoitteiden sijaan, Ruokolainen kertoo.
Työntekijöiden ja työyhteisöjen kehittämishankkeita hyveisiin liittyen on Suomessa toteutettu jo useita. Sosiaaliala on kuitenkin tullut mukaan vasta parina viime vuonna, kun hyvehankkeita on viety läpi vanhainkodeissa ja päiväkodeissa.
Konkreettista eettisyyttä
Tutkimuksessa hyveillä tarkoitettiin niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä ihmisenä ja työntekijänä hyvän ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti tehtävässään.
Odotuksilla tarkoitettiin niitä velvollisuuksia, joita hyvällä työntekijällä ajatellaan olevan. Odotusten nähdään olevan nykytyöelämässä muutoksessa, mikä oli yksi syy niiden selvittämiseksi.
Hankkeen laadullinen haastatteluaineisto kerättiin kahdessa ja määrällinen kyselyaineisto neljässä kunnassa. Osallistujat olivat sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja heidän lähiesimiehiään. Haastateltavia oli 38 ja kyselyyn vastanneita 146.
Sosiaalisesta älykkyydestä itseohjautuvuuteen
Tulosten mukaan hyvään työntekijään liitettiin seitsemän laajempaa hyvekategoriaa, joista jokainen sisälsi useampia hyveitä (esimerkkejä suluissa). Nämä olivat: sosiaalinen älykkyys (arvostavuus, luotettavuus), inhimillisyys (myötätuntoisuus), oikeudenmukaisuus (tasa-arvoisuus), määrätietoisuus (tavoitteellisuus, itseohjautuvuus), itsesäätely (reflektiivisyys, stressinsietokyky), ammatillinen viisaus (tietämys, harkitsevuus) ja yhteistyökykyisyys (auttavaisuus, tuen tarjoaminen).
Hyvään työntekijään kohdistetut odotukset tiivistettiin neljään odotuskategoriaan: työyhteisötaidot, lojaalisuus työnantajaa kohtaan, työhön sitoutuminen ja kehitysmyönteisyys.
Hyveistä erityisesti avoimuus, sinnikkyys ja itseohjautuvuus olivat yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen.
– Itseohjautuvuus on uskoakseni sellainen ominaisuus, jota työntekijöiltä alasta riippumatta odotetaan. Aina se ei tarkoita sitä, että hän veisi asiat itsenäisesti maaliin vaan että hän esimerkiksi huomaa kehityskohteita ja nostaa niitä oma-aloitteisesti esille työyhteisössä, Ruokolainen sanoo.
Lausutaan odotukset ääneen
– Ennen meidän tutkimustamme ei tiedetty mitään siitä, miten yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista ovat, Ruokolainen sanoo.
Tulosten mukaan esimiehet korostivat ennemmin sellaisia ominaisuuksia, jotka liittyivät työntekijän toimintaan työyhteisön jäsenenä, työntekijät taas asiakkaan kohtaamisessa olennaisia ominaisuuksia.
Kaikkiaan erot näkemyksissä olivat Ruokolaisen mukaan pieniä. Kuitenkin kun tutkittiin esimies-alaispareja, havaittiin, että vähintään kolmanneksella näkemykset olivat melko erilaisia. Eniten eroja oli, jos työntekijä ja esimies tapasivat harvoin tai työskentelivät esimerkiksi eri toimipisteissä.
– Kohtaamattomuus lisää ristiriitojen ja pettymysten riskiä, ja siitä voi koitua aikaisempien tutkimusten mukaan kielteisiä seurauksia sekä työhyvinvoinnille että työssä suoriutumiselle. Tässä tutkimuksessa näkemysten yhdenmukaisuus yhdistyi parempaan työssä suoriutumiseen.
Ruokolainen korostaa, että hyveitä ja odotuksia on syytä pohtia yhdessä ja lausua niitä julki, vaikka usein se jää haastattelujenkin mukaan taka-alalle. Itsestäänselvästi pohdinnat kuuluvat kehityskeskusteluihin ja uusien työntekijöiden perehdytykseen.
Lisätietoja: Erikoistutkija Mervi Ruokolainen, puh.050 522 3203
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Pohjoisesplanadi 21A
00100 Helsinki
+358(0)9 6803 3311,info@tsr.fihttp://www.tsr.fi, http://www.tiedonsilta.fi
Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.
Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto
Tunteiden johtaminen työpaikalla on järkevää28.11.2019 07:45:00 EET | Tiedote
Tunteita, tunnetaitoja ja tunteiden johtamista työelämässä ei voida enää sivuuttaa. Työpaikoilla on järjetöntä jättää huomiotta sitä suurta kehittämispotentiaalia, joka avautuu tunteiden tunnistamisesta ja hyvästä tunneilmastosta. Työsuojelurahasto on rahoittanut tunnehankkeita, joita esitellään Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 28. marraskuuta 2019.
Tunteet ja tunnetaidot työpaikalla – kutsu Tutkimus tutuksi -tapaamiseen 28.11.20195.11.2019 07:25:00 EET | Kutsu
Tervetuloa Työsuojelurahaston 28.11. järjestämään Tutkimus tutuksi –tapaamiseen, jonka aiheena on tunteet ja tunnetaidot työpaikalla. Tilaisuudessa esillä olevissa hankkeissa tutkitaan ja kehitetään esimerkiksi tunnetoimijuutta, tunnetiloja ja tunneilmastoa työpaikalla. Tule kuulemaan ja keskustelemaan työelämän tunnetaidoista Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamiseen torstaina 28.11.2019 klo 9-10.30 Musiikkitalon ravintolaan.
Työsuojelurahasto työelämän tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja jo 40 vuotta10.10.2019 13:00:00 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto viettää 40-vuotisjuhlavuottaan 2019. Juhlavuoden kunniaksi Työsuojelurahasto järjestää Helsingissä 10.10.2019 juhlaseminaarin, jossa tutkijat ja asiantuntijat kertoivat työelämän kehityssuunnista, Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden työelämästä.
Luonnosta hyvinvointia työhön – myös virtuaaliluonto elvyttää5.9.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Luonnossa voi elpyä työstä ja saada uutta virtaa. Työsuojelurahasto on rahoittanut kahta tutkimusta, joista toisessa on saatu lupaavia tuloksia virtuaaliluonnon ja toisessa luonnossa ulkoilemisen vaikutuksista työhyvinvointiin. Hankkeita esitellään rahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 5. syyskuuta 2019.
Työsuojelurahasto palkitsee ajankohtaisia hankkeita – Pidempiä työuria, aivoergonomiaa ja yhteistä vuorovaikutusosaamista9.5.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto palkitsee 40-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tunnustusstipendillä kolme ajankohtaista hanketta. Palkitut hankkeet ovat kehittäneet suomalaista työelämää tuottamalla uutta ja merkittävää tietoa sekä hyviä käytäntöjä. Kannustaako eläkeuudistus pidempiin työuriin? Miten hoitotyön aivokuorma saadaan kuriin? Onko tiimin vuorovaikutuksen aina oltava rationaalista? Tunnustusstipendit jaetaan ja hankkeet esitellään Tutkimus tutuksi -juhlatapaamisessa 9. toukokuuta 2019.