Yri­tyk­sen tär­keim­män ih­mis­suh­teen mer­ki­tys ko­ros­tuu muut­tu­vas­sa maa­ilmas­sa

– Toimitusjohtajan ja puheenjohtajan suhde on erityisesti johtajuuden näkökulmasta äärimmäisen kiinnostava tutkimuskohde. Tutkimukseni paljasti monia erityispiirteitä tästä suhteesta. Esimerkiksi yhteydenpidon aktiivisuudessa oli todella paljon vaihtelua tutkimieni parien välillä. Uuden suhteen alussa olisikin tärkeää keskustella molempien odotuksista ja toiveista, koska osapuolten aikaisemmat kokemukset vastaavista suhteista voivat olla hyvin erilaiset, pohtii Koskinen.

Koskisen tutkimuksen mukaan toimitusjohtajan aloitetta voidaan sanoa toimivan suhteen ”moottoriksi”. Koska esimerkiksi nopeaa reagointia vaativat asiat tulevat yleensä ensin toimitusjohtajan tietoon, ajankohtaisia asioita koskeva yhteydenpito käynnistyy hänen aloitteestaan. Tämä vuoropuhelu on erittäin olennaista sekä puheenjohtajan tiedonsaannin että yhteisen tilannekuvan ja kahdenvälisen luottamuksen kehittymisen kannalta.

Suhde vaikuttaa hallituksen työhön

Parityöskentelyn toimivuus ei ole pelkästään toimitusjohtajan ja puheenjohtajan asia, vaan suhteen käytäntöjen ja luottamuksen tason voidaan arvioida vaikuttavan olennaisesti myös hallituksen työhön. Erityisesti tämä näkyy hallituksen mahdollisuudessa ottaa strateginen rooli, sillä hallituksen työskentely valmistellaan tämän parin yhteistyössä. Vaikka luottamusta toimitusjohtajaan sanotaan usein mustavalkoiseksi joko-tai –asiaksi, luottamus elää jatkuvasti kummankin osapuolen tekemisten ja tekemättä jättämisten perusteella

– Mikäli toimitusjohtaja ja puheenjohtaja käyvät keskinäisessä suhteessaan avoimesti läpi myös epävarmoja ja keskeneräisiä asioita, voidaan tätä keskustelua laajentaa myös koko hallituksen piiriin. Hallituksen valvontaroolin vuoksi haastateltavat eivät kuitenkaan tavoitelleet suhteen kehittymistä ystävyyssuhteeksi. Erityisen aktiivista roolia ja vahvaa johtajuutta puheenjohtajalta vaaditaan silloin, kun hallitus joutuu erottamaan toimitusjohtajan, Koskinen toteaa.

Tutkimuksen haastatteluaineisto kerättiin suomalaisten osakeyhtiöiden toimitusjohtajilta ja hallituksen puheenjohtajilta, ja se sisältää yhteensä 44 haastattelua. Osana tutkimusprosessia järjestettiin lisäksi 15 fokusryhmäkeskustelua Boardman-osaamisverkoston jäsenistä muodostetun kehittämisfoorumin kanssa.

KTM, HHJ Satu Koskinen (o.s. Liukkonen) kirjoitti ylioppilaaksi Vaajakosken lukiosta vuonna 1988 ja valmistui kauppatieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1993. Hän on työskennellyt uransa aikana erilaisissa vähittäiskaupan ja palveluliiketoiminnan johtotehtävissä mm. tavaratalonjohtajana, henkilöstötoimintojen johtajana ja toimialajohtajana sekä S-ryhmän Jollas Instituutin toimitusjohtajana ja rehtorina. Tällä hetkellä Koskinen toimii perustamansa Boardcoach Oy:n yrittäjänä, Boardman Oy:n partnerina sekä tekee hallitustyötä.

Koskisen väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto, Marcus Wallenbergin Liiketaloudellinen Tutkimussäätiö, Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö, Liikesivistysrahasto, Suomalainen Konkordia-liitto sekä Erkki Paasikiven säätiö.

KTM, HHJ Satu Koskisen väitöskirjan “At the heart of the Board: CEO and Chair. Processes, practices and relationships” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 8.3.2019 kello 12 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4. Kustoksena toimii professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) ja vastaväittäjänä dosentti Mikko Luoma (Vaasan yliopisto).

Väitös on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, ISSN 2489-9003; 58, ISBN 978-951-39-7682-8 (PDF)

Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7682-8