Arkeologiasta uutta tietoa eri liikuntalajien luustoa vahvistavista vaikutuksista

Tutkimuksessa verrattiin urheilijoiden ja liikuntaa aktiivisesti harrastavien luiden muotoa ja vahvuutta MRI-eli magneettikuvista. Esimerkiksi kolmiloikka, squash ja jalkapallo vahvistavat luita enemmän kuin painonnosto, koska niissä isona osana ovat toistuvat, voimakasta tärähtelyä sisältävät liikuntaelementit.
Toistuvaa tärähtelyä sisältävä liikunta antaa esimerkiksi pitkänmatkan juoksijoille ja korkeushyppääjille normaalia aktiiviliikuntaa harrastavaan nähden vahvemmat luut. Erityisesti vanhemmalla iällä murtumisherkkä reisiluun kaulan alue vahvistuu harrastettaessa mitä tahansa tärähtelyä sisältävää urheilua.
Asiaa on tutkinut arkeologi, FT Sirpa Niinimäki Oulun yliopistossa poikkitieteellisen ja kansainvälisen tutkijatiimin kanssa. Lääketieteen ja arkeologian näkökulmaeroa Niinimäki havainnollistaa näin: ”Lääketieteessä tutkitaan kysymystä, millaisella liikunnalla saadaan vahvemmat luut. Arkeologi kysyy, millainen liikunta on aiheuttanut erilaiset luun muodon ja vahvuuden vaihtelut.”
Niinimäen mukaan tämä tutkimus osoittaa poikkitieteellisyyden tärkeyden: sekä lääketiedettä että arkeologiaa hyödyttävät tutkimustulokset lähtivät näkökulmasta, jossa liikkeen lajit otetaan huomioon sekä lääketieteelliseltä että arkeologiselta kannalta.
Arkeologien tutkimusaineistona oli 91:n eri lajeja harrastavan naisurheilijan ja 20:n aktiiviliikuntaa harrastavan naisen lonkkien ja yläreiden alueen magneettikuvat (MRI-kuvat).
Kolmiloikka, squash ja jalkapallo tehokkaita lajeja
Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä tutkittiin ison pakaralihaksen koon vaihtelua eri urheilulajien välillä verrattuna aktiiviliikkujiin. Painonnostajilla pakaralihaksen koko oli suurempi aktiiviliikunnan harrastajiin verrattuna. Tutkimuksessa havaittiin myös voimakasta tärähtelyä sisältävien urheilulajien sekä tärähtelyä että nopeita suunnanmuutoksia sisältävien urheilulajien olevan yhteydessä suurempaan pakaralihaksen kokoon.
Pitkänmatkan juoksijoilla ja uimareilla pakaralihaksen koko ei eronnut aktiiviliikkujien pakaralihaksen poikkipinta-alan koosta. Ison pakaralihaksen koolla on evolutiivisesti merkitystä kahdella jalalla kävelyn kehittymiseen, koska pystykävelyn evoluutio on yhdistetty suurempaan pakaralihaksen kokoon.
Kysymys onkin ollut, onko ihmiset luotu kävelemään vai juoksemaan. Tutkimustulos tukee sitä näkemystä, että ihminen on luotu juoksemaan, mutta ennemminkin sprinttijuoksuun kuin pitkänmatkanjuoksuun.
Tutkimuksessa selvitettiin myös reisiluun varren poikkileikkausvahvuuden vaihtelua eri urheilulajien välillä. Vahvimmat reisiluut havaittiin voimakasta tärähtelyä sisältävää liikuntaa harrastavilla, kuten kolmiloikkaajilla, sekä useasta suunnasta tulevaa kuormitusta harrastavilla, kuten squashin ja jalkapallon pelaajilla. Aktiiviliikkujiin verrattuna myös pitkänmatkan juoksu ja painonnosto vahvistivat reisiluuta.
Tutkimuksen perusteella lähes samat urheilulajit ja liikunnan elementit olivat urheilijoilla yhteydessä sekä suurempaan lihaskokoon että vahvempiin reisiluihin aktiiviliikkujiin verrattuna.
Tutkimuksessa selvitettiin myös lihaksen koon ja tärähtelyn osuutta luiden vahvistamisessa. Näistä tärkeämmäksi havaittiin voimakasta tärähtelyä sisältävien urheilulajien merkitys luun vahvuuteen: kun painonnostajien lihaksen koon vaikutus luun vahvuuteen huomioitiin, ei jäljelle jäänyt luun vahvuus ollut aktiiviliikkujien luun vahvuutta suurempi.
Tutkimukseen ovat osallistuneet Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen lisäksi Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, UKK-instituutti, Bordeaux`n yliopisto ja PACEA-tutkimusyksikkö (Ranska).
Tutkimus on julkaistu American Journal of Human Biologyssä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FT Sirpa Niinimäki, Oulun yliopisto, sirpa.niinimaki@oulu.fi, p. 044 2895120
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Korkeakoulujen ja lukioiden välisen yhteistyön odotukset korkealla mutta eivät aina kohtaa9.4.2025 06:47:00 EEST | Tiedote
Filosofian maisteri Joni Rajala on väitöskirjatutkimuksessaan tarkastellut oppilaitosten kiinnostusta osallistua vuoden 2018 voimaan astuneen lukiolain velvoittamaan yhteistyöhön sekä oppilaitosten yhteistyölle asettamia tavoitteita.
Moniammatillinen hoito voi vähentää alaselkäpotilaiden sairauspoissaoloja ilman lisäkustannuksia9.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Fysioterapeuttien roolia selkäpotilaiden hoidossa voidaan vahvistaa ja sairauspoissaoloja vähentää uudenlaisella hoitomallilla.
Maailman terveyspäivänä huomio äitien ja vauvojen hyvinvointiin – Oulun yliopiston tutkimus valottaa ennenaikaisen synnytyksen mekanismeja7.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia spontaanien ennenaikaisten synnytysten ehkäisemiseksi. Ennenaikainen synnytys on merkittävä riski sekä äideille että vauvoille, ja siihen liittyvät komplikaatiot ovat yksi suurimmista vastasyntyneiden kuolleisuuden syistä.
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme