Maailman metsät palavat – miksi meillä on toisin?

Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä, mikä näkyy tällä hetkellä mm. laajoina paloina niin Brasiliassa kuin muuallakin, erityisesti alueilla, joilla metsänomistus on epäselvää ja metsien kestävä hyödyntäminen vielä alkutekijöissään. Keski-Euroopassa ilmastonmuutos on näkynyt jo nyt vanhojen metsien hyönteistuhoalttiutena.

Metsien tuottaman puun ja muiden hyödykkeiden tuottama taloudellinen hyöty antaa omistajalle sekä mahdollisuuden että kannustimen turvata metsän säilyminen metsänä ja panostaa kestävään ja aktiiviseen metsien hoitoon ja käyttöön.

Suomessa metsänomistajat ovat pitkäjänteisesti panostaneet metsien hoitoon. Aktiivisella hoidolla on myös Suomessa pystytty välttämään erilaisia metsätuhoja. Viimeisen 40 vuoden aikana metsien puuvaranto on 1,5 kertaistunut ja metsien vuotuinen kasvu noussut 71 miljoonasta kuutiometristä nykyiseen 107 miljoonaan kuutiometriin.

Samaan aikaan niiden tuottamasta puusta on valmistettu energiaa ja tuotteita, joilla on voitu korvata ilmaston kannalta haitallisempia vaihtoehtoja. Tähän metsävaramme antavat mahdollisuuden ja metsien käyttöä voidaan myös lisätä.

Metsien osalta ilmastokeskustelun keskiössä tulisikin olla metsien kestävä käyttö. Metsien aktiivinen uudistaminen, taimikoiden hoito, oikea-aikaiset harvennushakkuut ja lannoitus lisäävät kasvua, hiilensidontaa ja kestävän puunkäytön mahdollisuuksia.

Tehokkaalla metsänhoidolla myös torjutaan tehokkaasti metsätuhoja. Keski-Euroopan vanhat metsät ovat osoittautuneet hyvin alttiiksi hyönteis- ja myrskytuhoille. Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä myös meillä, joten hyvään metsien hoitoon on tarve panostaa aiempaakin enemmän.