Nuoremmat ja tilaansa lyhyemmän aikaa hallinneet metsänomistajat suhtautuvat avoimemmin ilmastotoimiin metsissään kuin iäkkäämmät ja pitempään omistaneet, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran tutkimus. Metsäomistuksen siirtymisessä periminen ja osto vanhemmilta tai sukulaisilta ovat yleisimmät tavat. Metsälahjavähennys tunnetaan, mutta sen käyttö on vähäistä.

Vuoden 2023 yksityismetsien kokonaistuotto jäi 3,9 %:n lukemalla kauaksi edellisten vuosien keskiarvosta. Romahduksen syynä oli metsäkiinteistöjen hinnannousun maltillistuminen.

Hyvä puunhinta ja ammattimaisten ostajien osittainen paluu markkinoille ovat kääntäneet markkinahintatason hienoiseen nousuun. Metsätilojen tarjonta on ollut kevään ja kesän aikana edellisvuotta runsaampaa.

Korkotason nousu ei ole heijastunut hintatason lievän laskun (vuositasolla -1,4 %) myötä metsätilojen tarjontaan. Myyntiin tulleiden kohteiden määrät ovat puolivuotistarkastelussa viime vuosien luokkaa (-0,8 %). Julkisesti myytyjen metsäkiinteistöjen kauppamäärät ovat olleet hienoisessa laskussa vuodesta -21 lähtien ennen muuta myymättä jääneiden kohteiden osuuden kasvun myötä.

Metsät ovat merkittäviä hiilinieluja. Lähes puolet Suomen kaikesta metsäpinta-alasta on yksityishenkilöiden omistuksessa, joten metsänomistajien päätökset ja niille luodut kannustimet ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeisiä. Datahuoneen tuore selvitys kartoittaa metsänomistuksen jakautumista Suomessa.

Metsäkiinteistömarkkinoilla on eletty monta lihavaa vuotta. Kauppa on käynyt ja metsämaan hintataso on noussut reippaasti. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi korkotason nousun ja yleisen markkinatilanteen myötä. Nollakorkojen päättyminen vuoden 2022 keväällä näkyi metsäkiinteistömarkkinoilla vasta vuotta myöhemmin metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden tilojen oston hiipuessa.

Suomen Sijoitusmetsien Markkinahintaindeksi antaa luotettavan kuvan metsäkiinteistömarkkinoiden hintatason pidemmän aikavälin kehityksestä. Siinä verrataan samanlaisten kohteiden hintatasoja viimeisen 12 kuukauden (tarkastelu 1.10.2023 saakka) ja sitä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Manner-Suomessa hintatason nousu on ollut tällä ajanjaksolla 4,2 % (Kuva 1).

Ilmastomuutoksen kustannukset halutaan metsänomistajien maksettaviksi Monet metsänomistajat ovat valkealalaisen metsänomistaja Riitta Torikan mielestä lannistuneet metsiin kohdistuvasta julkisesta vyörytyksestä. – Jokainen valtamedian uutinen ilmastomuutoksesta, luontokadosta tai monimuotoisuuden haasteista liitetään metsiin. Minusta pitäisi näyttää ilmastoa lämmittäviä hiilikasoja, liikennettä tai luontokatoa aiheuttavaa rakentamista eli ilmastomuutoksen todellisia syyllisiä. –Metsät eivät lämmitä ilmastoa ja hakkuualueet uudistuvat aina. Miten Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat voivat kaataa ilmastomuutoksen kustannukset metsänomistajien vastuulle ja maksettavaksi, vaikka päästöjä aiheuttavien taakanjakosektoreiden pitäisi parantaa vauhtiaan ilmastotalkoissa, kysyy Torikka. Torikka arvelee, että on helpompaa pelata metsänomistajien omaisuudella kuin vähentää lämmityksen, kulutuksen ja liikenteen päästöjä. – Meille metsät ovat arvokasta sukupolvelta toiselle siirtyvää omaisuutta, j

Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsiin liittymisissä pinta-ala kasvoi aikaisempia vuosia enemmän. Viime vuoden aikana perustettiin 30 uutta yhteismetsää.

Mitä pohjoisempana metsätila myydään, sitä enemmän myyjä saa julkisesti välitetystä tilasta lisähintaa keskimääräiseen metsätilakauppaan verrattuna, ilmenee Maanmittauslaitoksen ja Suomen Sijoitusmetsien aineistoista.

Suomeen suunnitellaan yli 7000 uutta tuulivoimalaa. ”Jo voimaloiden edellyttämät sähkönsiirtolinjat koskettavat kymmeniä tuhansia maanomistajia”, arvioi MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Sitäkin laajempi vaikutus on asukkaisiin. ”Suuri osa suomalaisista on vaarassa menettää huomattavan osan omaisuudestaan”, toteaa Pro Vuorijärvet ry:n puheenjohtaja Margareta Haverinen-Brandt. Viitasaarella järjestetään lauantaina asiantuntijaseminaari: ”Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?”

Onko tuulivoima ilmaston pelastava energiaratkaisu? Mikä on maanomistajien asema? Millaiset ovat terveysvaikutukset? Entäpä melu ja ympäristövaikutukset? Suojeleeko laki kiinteistö- ja metsäomaisuutta riittävästi? Näitä kysymyksiä niin koko Suomen kuin erityisesti Keski-Suomen näkökulmasta käsittelee Pelastetaan Suomen luonto ry:n asiantuntijaseminaari Viitasaarella ja etänä lauantaina klo 14 alkaen. Puhujina ovat mm. ilmastopolitiikkaan erikoistunut FT Eija-Riitta Korhola, MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala sekä tutkijoita ja kansalaisaktiiveja.

Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvoivat viime vuosien tahtiin. Viime vuonna yhteismetsien joukko kasvoi 39 yhteismetsällä ja pinta-alaa tuli lisää 21 300 hehtaaria.

MTK:n Tiirolan mukaan ylikuumeneva tuulivoimarakentaminen aiheuttaa tarpeetonta metsäkatoa. Tuulipuiston alueella lainsäädäntö on kunnossa, mutta tuulivoimapuistojen siirtolinja-aluilla on Tiirolan mukaan menossa laillistettu ryöstö, johon pitää lainsäädännöllä puuttua. - Tuulivoimarakentamisessa on villin lännen meininki.

Satakunnan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna EU:n maaseuturahastosta rahoitusta kuudelle kehittämishankkeelle, joiden 1 M€ kokonaiskustannuksista tuen osuus on 0,9 M€. Maaseuturahaston yritystukia on myönnetty 18 yritykselle kokonaiskustannuksiltaan 7,3 M€ hankkeisiin, joiden tuen määrä on yhteensä 1,8 M euroa.

Suomen Sijoitusmetsät Oy:n uusi toimitusjohtaja Jari Kinnunen näkee metsäsijoittajien palveluissa runsaasti kehittämismahdollisuuksia. Uusissa palveluissa hän laskee paljon sähköisen metsätiedon ja markkinoiden läpinäkyvyyden varaan.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mielestä metsäpolitiikan on pysyttävä EU:ssa kansallisissa käsissä. Metsäpolitiikkaa ei voida Vanhasen mielestä alistaa muille politiikkatavoitteille, kuten maankäyttö- tai ilmastopolitiikalle.

Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän.

Maailmassa on tänäkin vuonna palanut metsää moninkertaisesti Suomen metsien pinta-alan verran. MTK:n metsäjohtokunta muistuttaa, että metsät säilyvät ilmastonmuutoksen hillitsijöinä silloin kun niiden omistus- ja käyttöoikeudet on selkeästi määritelty ja metsien tuottamalla puulla on omistajalleen arvoa. Suomalaisella metsätalouden mallilla on tarjota ratkaisun avaimia maailmanlaajuisesti.

Entistä suurempi osa myytävistä metsätiloista päätyy institutionaalisille sijoittajille. MTK:n metsäjohtokunta on huolissaan kehityksestä ja kokee, että syynä siihen on verotuksen epäoikeudenmukaisuus.