Kokkolan Satama on ottanut paikkansa myös kansainvälisessä konttiliikenteessä

Konttiliikenne on kasvanut vuosikymmenen kuluessa noin 700 prosenttia. Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtajan Torbjörn Wittingin mukaan on merkittävää, että Kokkolan Satama on noteerattu konttimaailmassa maailmanlaajuisesti. Konttiliikenteen kehittyminen ja konttilaivojen koon kasvu vaikuttavat myös sataman tulevaan kehittämiseen.

- Haluamme varmistaa kustannustehokkaat konttikuljetukset Euroopan isoihin hub-satamiin Antwerpeniin sekä Hampuriin, ja niistä edelleen eri puolille maailmaa. Viikoittainen konttiliikennevuoro takaa asiakkaille säännölliset yhteydet kansainvälisille markkinoille, ja toiveita on esitetty nykyistä useammistakin lähdöistä, Witting toteaa.

Rauanheimolle kontit ovat osa logistiikan kokonaisratkaisuja

Kokkolan Satama on osa Pohjois-Euroopan suurinta epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymää, Kokkola Industrial Parkia. Suurteollisuusalueen tuotannollisten yritysten viennin arvo on 1,75 miljardia euroa. KIP:n yritysten lisäksi konttiliikenne palvelee kauppaa ja pk-sektorin asiakkaita.

- KIP:n teollisuuskeskittymälle konttiliikenne on tärkeä palvelu. Meille konttiliikenne on mahdollistanut laajentumisen uusiin tuoteryhmiin, joissa säännölliset laivaukset sekä varastoinnin minimointi ovat asiakkaille keskeisiä prioriteetteja, sanoo satamaoperaattori Oy M. Rauanheimo Ab:n kaupallinen johtaja Henrik Hagström.

Hänen mukaansa on iso etu, että maan suurimmassa bulk-satamassa osa irtotavarakuljetuksistakin voidaan toteuttaa tarvittaessa konttikuljetuksina.

- Konttilinjan ansiosta Rauanheimo pystyy tarjoamaan entistä tehokkaampia ja asiakkaan tarpeita palvelevia logistisia kokonaisratkaisuja sekä vanhoille että uusille asiakkaille, Hagström korostaa.

Juhlapuheen pitäneen ex-pääministeri Esko Ahon mukaan Kokkolan Sataman ja Rauanheimon yhtenä menestystekijänä on ollut kyky ennakoida asiakkaiden tulevia tarpeita.

- Mikään menestys ei synny itsestään, vaan kovalla työllä. Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää erityisesti kestävän kehityksen, teknologisen kehityksen ja geopolitiikan huomioimista. Kokkolan menestystarinalla meriliikenteessä on ollut myönteinen vaikutus koko Suomen kansataloudelle, Aho jatkoi.

Paneelikeskustelussa konttiliikennevuorojen lisääminen yhdestä kahteen vuoroon viikossa koettiin mielenkiintoisena mahdollisuutena. Liiketoiminnan ennakoidaan kasvavan voimakkaasti muun muassa akkuteollisuudessa, jolle sujuva logistiikka on yksi perusedellytyksistä.

Kokkolan Satama on myös Suomen suurin raide- ja transitoliikenteen satama sekä kaivannaisteollisuuden ykkössatama. Satamakokonaisuus rakentuu kolmesta satamanosasta; Syväsatamasta, Kantasatamasta ja Hopeakiven satamasta konttien käsittelyn tapahtuessa kahdessa viimeksi mainitussa.

Kokkolassa konttiliikennettä palvelee muun muassa Pohjoismaiden ainoa AWT-terminaali, missä laivat voidaan lastata ja purkaa säältä suojassa sisätiloissa. Satama on investoinut huomattavasti lisäksi nosturikapasiteettiin, ja Load Plate-ratkaisu varmistaa konttien maksimaalisen täytön.

Vuonna 2020 valmistuvien väylätöiden myötä Kokkolan Syväsatamaan johtava väylä syvenee 14-metriseksi, mikä mahdollistaa Panamax- ja Capesize-kokoluokkia edustavien alusten entistä tehokkaamman liikennöinnin.