Yli puolet uusista asunnoista päätyy sijoittajien salkkuihin

Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on ymmärrettävä, koska uusissa taloissa kaikki on uutta ja korjausten odotetaan ajoittuvan vuosikymmenten päähän. Hintarepeämään syitä löytyy kuitenkin rakenteellisista muutoksista verotuksessa, sääntelyssä ja sijoittajissa.

”Jopa yli puolet uusista asunnoista päätyy tällä hetkellä sijoittajien salkkuihin, sillä sijoittajat hakevat nolla- tai miinuskorkoja parempaa tuottoa asunnoista”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Lisäksi asuntosijoittaja voi vähentää verotuksessa koko rahoitusvastikkeen, jolloin veroedusta kasvaa merkittävä. Kiinteistöihin virtaakin asuntosijoittajien rahaa ja yli puolet uusista asunnoista päätyy sijoittajien salkkuihin.

Ehkä yllättäen pankkien vakuuskäytännöt ohjaavat nekin asunnonostajia uusiin taloihin. Mikäli ostaa uutta vastaavan asunnon 100 000 euron hintaan, pitää asunnonvaihtajalla olla 15 000 euroa säästöjä.

”Mutta mikäli ostaa 50 000 euron asunnon, jonka remontoi 50 000 eurolla uutta vastaavaksi, täytyykin säästöjä löytyä 15 000 euroa + 50 000 euroa, vaikka lopputulos on sama. Monelta ei löydy sellaista summaa. Asunnon arvonnousu voidaan huomioida perinteisissä pankeissa vasta jälkikäteen”, Brotherus kuvailee tilannetta.

Myös vuokratonttien yleistyminen lisää uusien asuntojen houkuttelevuutta. Usein uuden asunnon talo sijaitsee vuokratontilla, mikä tekee mahdolliseksi oston pienemmällä pesämunalla, koska tonttivuokra näkyy menona, mutta ei lainavelkana. Asuntoon pääsee kyllä kiinni pienemmällä rahalla, mutta asumismenot uhkaavat nousta myöhemmin.

"Asunnonostajan muistilista on lyhyt, mutta tärkeä. Katso ainakin nämä kolme kohtaa: 1) voiko tonttiosuuden lunastaa omaksi omasta tahdosta vuosittain ilman piilokuluja, 2) nousevatko tontin hinta tai tonttivuokra elinkustannusindeksiä enemmän ja 3) onhan taloyhtiöllä oikeus ostaa tontti omaksi", Juhana Brotherus kehottaa.

Asuntomarkkinoilla kysyntä jatkuu kasvukeskuksissa voimakkaana, sekä kauppamäärät että hinnat kasvavat. Syntyvyyden sukeltaminen ja väestön määrän kääntyminen laskuun näkyy kuitenkin monin paikoin ympäri maata. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat myös ensi vuonna, mutta aiempaa maltillisemmin uudistuotannon ansiosta. Koko maan tasolla hinnat painuvat pakkasen puolelle, sillä kasvukeskusten kehitys tasaantuu.

Hypon ennusteen mukaan pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat tänä vuonna 2,3 prosenttia. Ensi vuonna nousu hiipuu 1,5 prosenttiin pk-seudulla, ja se painaa koko maan hinnat 0,5 prosentin laskuun. Koko maan hintoihin nousua kertyy tänä vuonna vielä 0,3 prosenttia. 

Asuntojen hintaennuste pääkaupunkiseudulle 2019: 2,3% / 2020: 1,5%

Ennuste koko maahan 2019: 0,3% / 2020 -0,5%