Kuluttajien epävarmuus näkyy varovaisessa kasvussa

”Viime vuoden heikon kulutuskysynnän vastapainona on säästämisasteen nousu, koska kuluttajat ovat lyhentäneet asuntolainoja tiukassakin tilanteessa säntillisesti. Kotitalouksien velka-asteen pienentyminen kertoo luottopolitiikan ja kotien kestokyvystä”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.

Kotitalouksen kestokyvyn rinnalla on karua katsoa Suomen talouden sietokykyä viime vuosien kriiseissä. Suomi on ainoa Euroopan unionin maa, jonka talous on supistunut viiden vuoden jaksolla alkaen vuodesta 2019.

”Suomen kasvu on siis ollut EU:n heikointa koronakriisin, Venäjän hyökkäyssodan ja Lähi-idän konfliktin aikana. Meidän taloutemme kestää siis hyvin huonosti kansainvälisiä kriisejä. Meidän tuottavuutemme on laahannut vuosikymmenen ja väestö ikääntyy nopeasti”, Keskinen arvioi.

Hänen mukaansa eteenpäin katsottaessa voi kuitenkin olla paikka myös optimismille. Keskipitkällä aikavälillä Suomen taloudessa on pakostakin näkyvissä enemmän ylä- kuin alasuuntaisia riskejä, koska niin paljon on jo mennyt heikosti. Lisäksi Venäjä-kauppaa ei voi enää menettää, eikä meillä ole Nokian kaltaista yksittäistä talousveturia, joka veisi pahana päivänä talouskasvun mukanaan.

Väestöennusteessa piilee vaaran paikka

Juho Keskinen nostaa esille uusimmat ennusteet Suomen väestönkasvuksi. Talouskasvun ja asuntomarkkinoiden tulevaisuuden kannalta on keskeistä, miten väestönkasvua ylläpitävä maahanmuutto kehittyy.

Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan Suomen väkiluku kasvaisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, mutta esimerkiksi YK:n ennuste osoittaa meille samaan aikaan vain 5 miljoonan väkilukua.

”Uusinta kansallista väestöennustetta tulee tulkita kieli keskellä suuta, eikä julkisen talouden tasapainolaskentaa tule perustaa ennusteelle, jossa nettomaahanmuuton odotetaan olevan peräti 40 000 henkeä joka vuosi. Muutaman viime vuoden poikkeuksellinen kehitys ei ole tae tulevasta, vaan todennäköisempää on maltillisempi maahanmuutto”, Juho Keskinen arvioi.