Valtion uusi omistajaohjausohje ei yllättänyt hallitusten jäseniä

Uusi omistajapoliittinen periaatepäätös edellyttää valtio-omisteisilta yhtiöiltä yritysvastuun vahvaa integroimista liiketoimintaan sekä tavoitteellista yritysvastuun johtamista. Ohjeen mukaan yhtiöiden on tunnistettava oman toimintansa ilmastovaikutukset, vaikutukset ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle sekä asetettava niille verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset mitattavat tavoitteet. Valtio-omisteisten yhtiöiden edellytetään ottavan huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen.

”Linjaus oli odotettu. Tehtäviensä tasalla oleva hallitus sisällyttää jo nyt vastuullisuuden strategiaansa, eikä vastuullisuus silloin ole erillinen lokero yrityksen toiminnassa vaan sisältyy hallituksen linjausten mukaisesti kaikkeen yrityksen toimintaan. Koronakriisin myötä 1,5 asteen tavoite on kuitenkin entistäkin haasteellisempi”, Leena Linnainmaa toteaa.

Palkitseminen tuloshakuisemmaksi

Uusi periaatepäätös toteaa, että johdon palkitsemista muutetaan tuloshakuisemmaksi. Lisäksi uusissa sopimuksissa erityisesti kiinteän palkitsemisen tasoa harkitaan tarkkaan yhtiökohtaisesti, tarvittaessa alaspäin.

”Linjaus tuloshakuisesta palkitsemisesta on hyvä. Heikosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei tokikaan pidä maksaa huippupalkkioita. Tuloksentekoa painottava palkitseminen on kaikkien etu, sillä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus perustuu menestyviin yrityksiin”, Linnainmaa painottaa.

”Palkitsemisessa on hyvä huomioida, että tänä keväänä raportoitavat palkkiot kohdistuvat menneeseen. Nyt käynnissä oleva kriisi tulee monissa yhtiöissä leikkaamaan johdon muuttuvia palkkioita merkittävästi. Tämä on jäänyt huomaamatta keskustelussa siitä, pitäisikö johdon palkkioita nyt alentaa. Käytännössä monet niistä leikkaantuvat ihan kriteeristönsä mukaisesti. Toisaalta olisi toivottavaa, että yhtiöt käyttävät tarvittaessa aggressiivisestikin lyhyen aikavälin palkitsemista (vuosibonus) siinä tarkoituksessa, että johto nopeasti ja ketterästi kääntää yrityksen toimintaa koronakriisin mukaisesti, esimerkiksi muuttaen tuotepalettia.”

Hallituspalkkiot ovat Suomessa erittäin maltillisia. Ainakin osassa valtionyhtiöitä ne ovat pitkään säilyneet ennallaan tai korotukset ovat olleet hyvin pieniä. Tämä voi olla merkittävä rajoite saada osaavia hallitusjäseniä valtionyhtiöihin.

Osingot ratkaistava yhtiökohtaisesti

Pörssiyhtiöiden suuromistajana valtio on suurin osinkojen saaja. Valtio-omistaja kertoo tiedostaneensa, että muuttunut ympäristö vaikuttaa yhtiöiden tuloskuntoon ja kykyyn maksaa osinkoja.

”Osinkojen kohdalla täytyy harkita yhtiökohtaisesti, maksetaanko niitä vai ei. Koronakriisi vaikuttaa eri yhtiöihin eri tavoin. Toisaalta liiallisia osinkoja torjuu jo lainsäännös siitä, että ennen osinkojen maksua on tehtävä maksukykyisyystesti. Tämä on yhtiön hallituksen vastuulla, eikä osinkoja saa maksaa, jos koronakriisi on kääntänyt yhtiön talouden niin, että yhtiön talous ei kestä osinkojen maksua.”