Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen hyödyttäisi ikääntyneitä ja pienituloisia, muttei toisi helpotusta alkuvuoden maksutaakkaan
Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta, kertoo THL:n ja Kelan tuore selvitys.
Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia.
Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille:
- lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille (577,66 €/v)
- asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille (683 €/v)
- matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille (300 €/v).
Maksukattojen tarkoituksena on hillitä kotitalouksille kertyviä vuosittaisia terveysmenoja. Kattojen yhdistämistä on usein ehdotettu keinoksi pienentää eniten sairastaville ja pienituloisille kotitalouksille koituvia kuluja.
THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toimeentuloon eri ikä- ja tuloryhmissä sekä julkistalouteen.
Tulosten mukaan kattojen yhdistäminen kustannusneutraalisti eli niin, että maksutuottojen kokonaismäärä ei muuttuisi, keventäisi etenkin yli 75-vuotiaiden ja muiden paljon palveluita käyttävien maksurasitetta.
Samalla maksutaakka nousisi niillä, joilla terveysmenot keskittyvät yhteen kuluerään, esimerkiksi lääkkeisiin. Koska ikääntyneet ja sairastavimmat ovat usein pienituloisia, hyötyjiä olisivat ennen kaikkea pienituloisissa kotitalouksissa, ja vastaavasti suurituloisempien kotitalouksien sote-maksut kasvaisivat.
”Maksukattojen yhdistäminen kustannusneutraalisti siirtäisi maksurasitetta 220 000 eniten maksavalta 180 000 vähemmän maksavalle yhteensä 30–40 miljoonaa euroa. Keskimääräinen hyöty olisi 176 euroa vuodessa ja menetys 154 euroa vuodessa”, sanoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Maksukattojen yhdistäminen vaikuttaisi todennäköisesti myös käyttäytymiseen
Yksi nykyisten maksukattojen ongelmista on, että ne nollautuvat vuodenvaihteessa. Näin ollen monen maksut kasautuvat alkuvuoteen ennen kuin katot ehtivät taas täyttyä.
Tervolan mukaan maksukattojen yhdistäminen ei ratkaise tätä ongelmaa.
”Jos tavoitteena on keventää erityisesti alkuvuoteen kohdistuvaa suurta maksurasitetta, tulisi selvittää muita vaihtoehtoja, kuten osamaksuja tai eri maksukattojen nollautumisen hajauttamista eri kuukausille” hän sanoo.
Kustannusneutraalilla maksukattojen yhdistämisellä ei olisi myöskään merkittävää vaikutusta toimeentulotuen tarpeeseen. Moni paljon sote-palveluja ja lääkkeitä käyttävä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ennen maksukattojen täyttymistä.
Maksukattojen yhdistäminen vaikuttaisi selvityksen mukaan todennäköisesti myös ihmisten käyttäytymiseen.
”Erityisesti matkakorvausten hakeminen voisi yleistyä, mikä voisi nostaa kattojen yhdistämisen julkisia kustannuksia. Käyttäytymisvaikutusten suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida ilman tutkimusnäyttöä”, Tervola toteaa.
Suurin käytännön pulma maksukattojen yhdistämiselle on nykyinen terveydenhuollon monikanavainen järjestelmä ja rahoitus. Kattojen yhdistäminen edellyttäisi Kelan ja kuntien tietojärjestelmien yhdistämistä, joka on mahdollista toteuttaa sote-uudistuksen yhteydessä.
THL ja Kela tekivät selvityksen mikrosimulointimenetelmällä, ja se perustuu yksityiskohtaisiin rekisteritietoihin ihmisten tuloista, lääkeostoista, julkisten terveyspalvelujen käytöstä ja matkakustannuksista.
Tarkastelussa on monta eritasoista yhdistämisvaihtoehtoa. Vaihtoehdot vaihtelevat sen mukaan, yhdistetäänkö myös matkakatto ja onko perheen lapsilla ja vanhemmalla yhteinen maksukatto, kuten asiakasmaksukatossa on tällä hetkellä.
Faktaa maksukatoista:
- Arviolta noin 7 prosentilla eli 410 000 suomalaisella ylittyy vuosittain jokin maksukatto.
- Yleisin on lääkekatto, joka ylittyy nykylainsäädännöllä arviolta noin 240 000 ihmisellä vuoden aikana. Matkakatto ylittyy selvästi harvimmin.
- 75 000 henkilöllä ylittyy vähintään kaksi kattoa. Arviolta 12 000:lla ylittyvät kaikki kolme kattoa.
- Maksukatot täyttyvät etenkin niillä, jotka käyttävät eniten terveydenhuoltoa. Tavallisimmin kyse on ikääntyneistä.
- Yli 85-vuotiaista reilulla kolmanneksella täyttyy jokin maksukatto ja kymmenesosalla vähintään kaksi kattoa.
- Harvimmin maksukatto täyttyy 18–24-vuotiailla.
- Nykyisin esimerkiksi suun terveydenhuollon ja kotisairaanhoidon asiakasmaksut eivät sisälly maksukattoihin. Niistä kertyvät omavastuut voivat pahimmillaan kasvaa hyvin korkeiksi. Hallitus on luonnostellut ehdotuksen, jossa nämäkin maksut kerryttäisivät maksukattoa.
Lisätiedot:
Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6134
etunimi.sukuimi@thl.fi
Pekka Heino (lääkekorvausten simulointi)
tutkija
Kela
puh. 020 63 428 75
etunimi.sukunimi@kela.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 15/20253.4.2025 14:53:06 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 3.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ke 9.4. Perhekeskusten tilannekuva Suomessa, 3 Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisua. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ti 8.4. Kirjoittaja: Nadja Lindgren-Blomerus, suunnittelija, THL. Romanien lyhyt mutta sitäkin vaikuttavampi koulutuspolku vahvistaa koko yhteisön osallisuutta ke 9.4. Kirjoittajat: Tanja Tasala, Tuija Yli-Törmänen, Tapani Kauppinen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa on poliittinen valinta to 10.4.
Perusturvan riittävyys on heikentynyt etenkin työttömillä lapsiperheillä - toimeentulotuki paikkaa ensisijaisten etuuksien leikkauksia3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Lähes kaikissa tarkastelluissa perusturvaetuuksia saavissa kotitalouksissa tulojen riittävyys on heikentynyt vuosina 2024–2025, selviää THL:n julkaisemasta perusturvan riittävyyden väliarvioinnista. Taustalla ovat hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset.
THL viikolla 14/202527.3.2025 15:04:36 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 27.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 3.4. Petteri Orpon hallitus on tehnyt laajoja muutoksia ja leikkauksia sosiaaliturvaan vuosina 2024-2025. Miten muutokset näkyvät perusturvaetuuksia eli vähimmäismääräisiä työttömyys-, sairaus-, perhe- ja eläke-etuuksia saavien kotitalouksien tuloissa? Julkaisemme perusturvan riittävyydestä väliarvioinnin. Materiaali on saatavissa ennakkoon embargolla ensi viikolla. Lisätiedot: piritta.rautavuori(at)thl.fi, puh. 029 524 7120 Verkkouutiset ke 2.4. Uutta
Vaccinationstäckningen bland barn är hög i Finland, men har minskat när det gäller vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund27.3.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Täckningen för den andra dosen av vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund (MPR) som ges till sexåringar har minskat, vilket ökar risken för en mässlingsepidemi. I Finland är det fortfarande sällsynt att vara ovaccinerad, men andelen helt ovaccinerade barn är ändå större än tidigare.
Lasten rokotuskattavuus on Suomessa korkea, mutta tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen kattavuudessa laskua27.3.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuusivuotiaille annettavien tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteiden (MPR) toisten annosten kattavuudessa on laskua, mikä lisää tuhkarokkoepidemian riskiä. Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin aiempaa suurempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme