Kokkolan suurteollisuusalue 75 vuotta: KIP on malliesimerkki kehittyvästä kiertotalousympäristöstä

- KIP alueen yrityksissä tiedostetaan koko ajan paremmin, mistä kiertotaloudessa on kyse, miten asioita voidaan tehdä paremmin, ja että yksittäiset yritykset ovat osa isoa kokonaisuutta. Eivätkä ratkaisut kytkeydy ainoastaan kiertotalouteen, vaan ne linkittyvät myös laajempiin ilmiöihin, kuten vastuullisuuteen ja hiilineutraaliuteen, sanoo KIP Servicen ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen.

EU-tasolla kehitystä vauhdittaa Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla EU tähtää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Kansallisesti niin Sitra kuin työ- ja elinkeinoministeriö ovat julkaisseet runsaasti materiaalia siitä, miten yritykset voivat kehittää toimintaansa kiertotalouden mukaiseksi, tai miten saada markkinahyötyä kiertotalouden avaamista taloudellisista mahdollisuuksista.
- Vaikka kiertotaloudessa otetaan parhaillaan isoja kehitysaskeleita, monilta yrityksiltä vaaditaan vielä ajattelutavan muutosta nähdä kokonaisuus, mitä kaikkea kiertotalous ja kestävät ratkaisut itse asiassa tarkoittavat. Kiertotalous ei toimintatapana olekaan mitään maata mullistavaa, vaan kyse on enemmänkin paluusta takaisin kertakäyttökulttuurista isovanhempien ajoilta tuttuun järkevään ja kestävään käyttöön ja kulutukseen.
- Eli panostetaan kestäviin tuotteisiin, hyödynnetään olemassa oleva ja mietitään, millä kaikella materiaalilla voisi olla käyttöä jossain muualla, Virve Heikkinen konkretisoi.

KIP:n alueella yritykset ovat aidosti linkittyneitä toisiinsa, mikä tekee suurteollisuusalueesta kiertotalousympäristön malliesimerkin. Yritysten investoinneissa kiinnitetään huomiota niin sivuvirtojen hyödyntämiseen kuin energia- ja materiaalitehokkuuteen.
Tänä vuonna Kokkolan Energian Powerin voimalaitoksella käyttöön otettu savukaasujen lauhdutus- ja lämmön talteenottolaitteisto sekä Kokkolan syväväylän ja sataman syventäminen ovat tuoreita esimerkkejä merkittävistä ympäristöinvestoinneista.
Kokkolan Energian Powerin voimalaitoksellaan toteuttama investointi vähentää voimalaitoksen rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kaukolämmön tuotannossa yhtiö hyödyntää teollisuuden prosessilämpöä.
- Kun tänä päivänä vähäpäästöisyyttä palvelee bioenergian käyttö, tulevaisuudessa puhumme biokaasusta, synteettisestä kaasusta ja ydinvoimasta. Me varaudumme siihen, että jatkossa asiakkaat haluavat päästöttömiä tuotteita. Siinä tilanteessa, kun he niitä kysyvät, meillä pitää olla tarjolla heille vastaus, sanoo Kokkolan Energian toimitusjohtaja Mikko Rintamäki.

Tämän vuoden syksyllä valmistunut Kokkolan meriväylän ja sataman syventäminen on mittaluokaltaan poikkeuksellisen suuri kiertotaloushanke Suomessa. Siinä maamassoja ruopattiin yhteensä 2,3 miljoonaa kuutiota, ja sen sijaan, että massat olisi meriläjitetty, ne käytettiin uusien satamakenttien rakentamiseen.
Projektipäällikkö Merja Autiola Rambollilta kertoo, että kiertotaloushankkeessa täytyy aina osoittaa hyötykäytön näkökulmasta tekninen toteutettavuus ja ympäristökelpoisuus.
- Jos olisi päädytty meriläjitykseen, kukaan ei olisi hyötynyt ruoppausmassoista. Satamakenttien rakentamisessa erilaisia massoja käytettiin eri kohteissa massojen ominaisuuksien perusteella. Allasläjitys myös vähensi oleellisesti ruoppauksen ja läjityksen vesistövaikutuksia, Autiola toteaa.

Digitaalisuus on yksi asia, joka tarjoaa kiertotalousympäristölle uusia mahdollisuuksia.
- KIP on mukana hanketasolla selvittämässä, kuinka digitaalisuutta voidaan hyödyntää erilaisissa käytännön ratkaisuissa. Meillä on tälläkin hetkellä valtavasti dataa, jota voitaisiin hyödyntää jo nyt entistä paremmin, Virve Heikkinen sanoo. Teknologinen kehitys kaiken kaikkiaan muuttaa maailmaa nopeasti.
- Toivottavasti saamme jatkossakin alueelle sivuvirtoja hyödyntäviä investointeja. Kiertotalouden näkökulmasta niitä riittää edelleen varsinkin, kun olemme menossa kohti hiilineutraaliutta, Heikkinen toteaa.