Energiamurroksesta selkoa Aki Linnanahteen viihteellisellä dokumentilla
Radioäänenä tunnetun Aki Linnanahteen juontama kahdeksanosainen viihdedokumentti Linnanahteen Energiamurros on julkaistu Youtubessa. Sarja on samalla laaja katsaus Suomen sähköntuotannon nykytilaan ja sen pyrkimyksiin hiilettömästä energiantuotannosta. Linnanahde tutustuu jaksoissa energian tuotanto- ja varastointimuotoihin, ja vierailee paikoissa, joihin yleisöllä ei ole pääsyä: tuulivoimalan huipulla, ydinvoimalassa sekä maailman suurimman lämpöpumppuvoimalan uumenissa.
- Sarja oli monellakin tapaa ikimuistoisin kaikista tähän asti tekemistäni tuotannoista. Pääsin tutustumaan erikoisiin paikkoihin, kuten Olkiluodon ydinvoimalaan ja Helsingin maanalaiseen tunneliverkostoon, Aki Linnanahde sanoo. - Opin paljon erilaisista tavoista tuottaa sähköä. Uskon, että maailma pelastuu, kun nerokkaista luontoa säästävistä ratkaisuista tulee myös bisnesmielessä järkevämpiä, Linnanahde jatkaa.
Positiivisuutta ilmastokeskusteluun
Viihteelliseen sisältöön on upotettu paljon asiaa. Monimutkaisiä käsitteitä havainnollistetaan kekseliäästi, ja siirtymän kohti uusiutuvaa energiaa eli energiamurroksen, merkitys selkiytyy. Sarjassa tavataan arkipäivän sankareita, joiden avulla Suomen hiilineutraali tulevaisuus rakentuu, ja tutustutaan sähkön varastoinnin mullistusta kehitteleviin suomalaisyrityksiin. Selväksi tulee myös se, että Suomi on tuotannon varmuuden, luotettavuuden sekä teknologisen kehityksen osalta ihan maailman kärkikastia.
Siihen nähden, miten merkittävästä siirtymästä on kysymys, on energiamurros monelle vielä aivan tuntematon käsite. - Halusimme tehdä asiaa tutuksi hauskasti ja selkeästi, ja tuoda usein ahdistavaksi koettuun ilmastokeskusteluun näkökulman, että hiilettömän tai uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyviä haasteita ratkotaan kaiken aikaa. Samalla toki toivomme, että sarja antaisi impulssin nuorille, tulevaisuuden opiskelualaa ja ammatinvalintaa miettiville. Päästöttömän sähkön tuotannossa ja siihen liittyvissä teknologioissa on paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia, tuotannon rahoituksesta vastanneen STEK ry:n toimitusjohtaja Timo Kekkonen sanoo. - Vaikka sarja on viihteellinen, sen takana on vahvaa asiantuntemusta. Erityiskiitokset tuotantotiimin taustoituksesta kuuluvat monivuotiselle yhteistyökumppanillemme LUT-yliopistolle ja siellä erityisesti professoreille Jere Ahola ja Jarmo Partanen, Kekkonen kiittelee.
Linnanahteen energiamurros Youtube-sarjan tilaaja ja rahoittaja on STEK ry (Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry), ja sarjan käsikirjoituksesta, konseptoinnista ja tuotannosta vastasi Smile Audiovisual Oy.
Sarjan tuotantoa ovat edesauttaneet: BroadBit Batteries, Demeca, Envor Group, Fingrid, Finnjet Consult, Helen, Ilmatar, K-auto, Lahti Panthers, Lempäälän energian Lemene-hanke, Lämpöykkönen, Lähteenmäen Maatalousyhtymä, Pommijätkät, Solar Finland, St1, Tandemtehdas, TVO, UPM, Verge Motorcycles.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki Linnanahteen haastattelupyynnöt: Sanna Suomalainen,
sanna.suomalainen@smileaudiovisual.fi, gsm 040 509 0662
STEK ry, toimitusjohtaja Timo Kekkonen,
timo.kekkonen@stek.fi, gsm 050 500 3214
Smile Audiovisual Oy, ohjaaja Santtu Miikkulainen,
santtu.miikkulainen@smileaudiovisual.fi, gsm 050 570 6049
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Takomotie 8
00380 Helsinki
http://www.stek.fi
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta, sähköisiä energiatehokkuusratkaisuja sekä älykästä sähkön käyttöä keräämällä, tuottamalla ja jakamalla tietoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STEK ry - Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus
Kuluttajallakin on vastuu litiumioniakkujen turvallisuudesta13.6.2022 11:49:17 EEST | Tiedote
Litiumioniakut ovat yleistyneet nopeasti ja niitä on kaikkialla, niin kuluttajakäytössä kuin valtavina määrinä erilaisissa kuljetusketjuissa. Riskinä on, ettei kaikkia litiumioniakkuihin liittyviä vaaroja tunneta tai niistä ei väliteä. Kuluttajallakin on vastuuta huolellisuusvelvoitteen kautta. Sen laiminlyöminen saattaa johtaa tuottamukselliseen vastuuseen.
Halpa sähköauton lataustuote voi olla turvallisuusriski – testit paljastivat räikeitä puutteita6.4.2022 12:53:57 EEST | Tiedote
Jo reilu kolmasosa Suomessa myydyistä uusista ja käytettyinä maahantuoduista henkilöautoista on sähkökäyttöisiä: täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja. Liikenteen sähköistyminen näkyy myös lataustuotemarkkinoilla, myytäväksi ilmestyy jatkuvasti lisää latausjohtoja ja latausasemia. Kuluttajan kannattaa olla tarkkana: määräystenvastainen latausjohto tai latausasema voi aiheuttaa tulipalon tai sähköiskun vaaran.
Opas veneen sähköjärjestelmästä päivittyi erityisesti akkujen osalta7.3.2022 13:13:11 EET | Tiedote
STEK ry:n Sähkö ja vene -oppaasta on julkaistu jo viides, osin uudistettu painos. Tuore Sähkö ja vene - uudistettu painos 2022 sisältää paljon uutta tietoa erityisesti akuista. Veneilyssäkin suosiotaan kasvattaneissa litiumioniakuissa on monia hyviä puolia, mutta niihin liittyy myös asioita, joita on hyvä huomioida. Oppaan päivitetyssä osuudessa käydäänkin läpi uuden akkutyypin käyttöönottoon liittyviä asioita.
Aki Linnanahde tekee selvää energiamurroksesta – aurinkoenergiaan tutustuttiin Salossa19.1.2022 11:00:00 EET | Tiedote
Tonneittain biojätettä, panikointia tuulivoimalan huipulla ja paikkoja, joihin tavalliset tallaajat eivät koskaan pääse – Aki Linnanahteen luotsaama sarja tutustuttaa päästöttömän sähkön tuotantoon ja energiamurrokseen hauskasti ja harvinaisen selkeästi.
STEK vahvistaa panostuksia myöntämiinsä avustuksiin – uusi hallitus valittu13.12.2021 15:28:42 EET | Tiedote
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2022 sekä yhdistyksen uuden hallituksen kokoonpano vahvistettiin yhdistyksen syyskokouksessa 9.12.2021. Avustustoimintaan, yliopistoyhteistyöhön sekä lasten ja nuorten hankkeisiin varatun rahoituksen suhteellinen osuus kasvoi eniten.