Lasten kokema lähisuhdeväkivalta jää liian usein neljän seinän sisälle

Väkivaltaan tulisi saada apua välittömästi. Erityisen tärkeää viiveetön apu on lapsille ja nuorille. Myös väkivallan näkeminen on lapselle aina vahingollista.

Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneet lapset kärsivät toksisesta stressistä eli stressitasot ovat pysyvästi korkealla. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen tulevaan elämään, selviytymiseen ja menestymiseen.

− Pelkkä väkivallan loppuminen ei riitä, vaan apua on saatava tilanteen käsittelyyn. Väkivallalla on pitkäkestoiset vaikutukset ihmisen elämään. Väkivaltaa kokenut tuntee itsensä usein arvottomaksi eikä välttämättä tunnista, millainen kohtelu on sallittua. Lapsuudessa saatu malli voi johtaa myös väkivaltaan parisuhteissa ja ylisukupolvisena siirtyä myös omille lapsille, sanoo väkivaltatyön asiantuntija Katri Kyllönen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Väkivalta perheessä jää liian usein neljän seinän sisälle. Lapsilla on arjessa liian vähän tilanteita ja kanavia kertoa kodin tilanteesta turvallisille aikuisille, mikä on entisestään korostunut pandemian aikana. Usein väkivallan uhri ei näe tilanteesta ulospääsyä ja häpeää tilannettaan. Lapset myös usein mukautuvat perheen ilmapiiriin eivätkä osaa tai uskalla kertoa tilanteesta ulkopuolisille. On tärkeää, että lapsille on erilaisia mahdollisuuksia ja turvallisia kanavia puhua kokemastaan. On aina aikuisten tehtävä puuttua ja suojella lapsia.

− Lapselle on erityisen vaurioittavaa se, että väkivaltaa käyttävä on lapsen vanhempi, jonka pitäisi olla turvallinen ja luotettava. Vanhemmat saattavat virheellisesti ajatella, ettei lapsi kärsi vanhempien välisestä väkivallasta tai on liian pieni ymmärtämään sitä. Lapsi kuitenkin aistii väkivallan, vaikka hän ei olisi tapahtumahetkellä paikalla, Katri Kyllönen sanoo.

Nimetön chat paljastaa hädän

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten avopalveluista ja turvakodeista saa apua 2 100 lasta vuodessa. Lasten ja nuorten kokeman lähisuhdeväkivallan lisääntyminen näkyy ennen kaikkea heidän itsensä kertomana chatissa. Korona-ajan alussa perustettu lasten ja nuorten chat on tullut tarpeeseen. Viime vuoden aikana yli 900 lasta ja nuorta jutteli ammattilaisen kanssa vaikeuksista ja pelosta kotona. Lapset ovat huolissaan oman perheen tilanteesta ja kertovat ahdistuksesta, pelosta ja omista mielenterveysongelmistaan.

Lapset kertovat chatissa vakavista ongelmista. Reilu viidesosa keskusteluista koskee väkivaltaa. Lapset kertovat muun muassa vanhempien heihin kohdistamasta väkivallasta tai itsensä vahingoittamisesta, kuten viiltelystä.

Myös kouluterveyskyselyssä (2021) käy ilmi, että lasten ja nuorten kokema lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Alakoulun 4.-5.-luokkalaisista tytöistä joka kolmas (27,5%) ja yläasteikäisistä tytöistä lähes puolet (42,5%) on kohdannut vanhempien taholta henkistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. 

Jokaiselle lapselle on turvattava tarvittava apu

Kuntien täytyy vastata perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvään avun tarpeeseen. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ovat tässä työssä tärkeä kumppani.

− Väkivalta missään muodossaan ei ole perheen sisäinen asia ja siitä ei saa vaieta.  Myös ammattilaisten pitää ottaa turvallisuus puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Tiedon avusta lähisuhdeväkivaltaan tulee olla helposti löydettävissä jokaisessa kunnassa. Lähisuhdeväkivaltaan avun tarjoaminen tulee ottaa huomioon uusia hyvinvointialueita rakennettaessa ja niiden strategioissa. Kyse on investoinnista koteihin ilman väkivaltaa ja turvalliseen tulevaisuuteen, sanoo Ensi-ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Ensi- ja turvakotien liiton 19 turvakodista ja väkivaltatyön avopalveluista apua saavat kaikki väkivallan osapuolet. Lisäksi apua saa verkossa nettiturvakoti.fi-sivustolla ja Apua väkivaltaan -chatissa. Lähes 24 000 ihmistä sai Ensi- ja turvakotien liiton verkostoista apua vuonna 2021.

Yhteydenotot

Mikko Savelainen
viestintäpäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 040 587 7278, mikko.savelainen@etkl.fi

Senni Puustinen
viestinnän asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 411 4066, senni.puustinen@etkl.fi