Luontopaneelin raportti: Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuuden lisääminen puuntuotannossa vähentää luontohaittoja ja on taloudellisesti kannattavaa

Jaa
Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely – avohakkuiden sijaan – vähentää puuntuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia ja tukee metsien käytön yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Se voi olla maanomistajalle myös taloudellisesti kannattava vaihtoehto, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti.

Suomen metsistä suurin osa on puuntuotannossa. Talousmetsien vallitseva käsittelymuoto on jaksollinen metsänkäsittely, jossa puut kasvatetaan tyypillisesti samanikäisinä ja lopuksi tehdään avohakkuu. Jatkuvapeitteinen käsittely tarkoittaa metsänkäsittelyä ilman avohakkuita, jolloin metsä pyysyy koko ajan puustoisena ja peitteisenä. Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuus on Suomessa toistaiseksi pieni: vuoden 2020 metsänkäyttöilmoituksissa jatkuvapeitteisen käsittelyn hakkuiksi oli ilmoitettu alle 5 prosenttia kaikista ilmoitetuista hakkuista.

Metsänkäsittelyn taloudellisen kannattavuuden vertailun ei tulisi perustua pelkästään puuntuotantomäärään, johon valtaosa jatkuvapeitteistä ja jaksollista metsänkäsittelyä vertailevista tutkimuksista on toistaiseksi keskittynyt. Vaikka hakkuukertymät voivat jatkuvapeitteisessä metsänkäsittelyssä jäädä jaksollista käsittelyä alhaisemmiksi, jatkuvapeitteisen käsittelyn taloudellinen kannattavuus voi olla samaa tasoa tai jopa parempi kuin jaksollisen metsänkäsittelyn – etenkin kun laskennassa huomioidaan jaksollisen metsänkäsittelyn uudistamiskustannukset.

Taloudellisissa optimointimalleissa metsänkäsittelyn monitavoitteisuuden lisääminen ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kasvattaa jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kilpailukykyä verrattuna jaksolliseen käsittelyyn.

"Mahdollisimman korkeaan puuntuotantoon tähtäävä metsänkäsittely voi olla edullista puun ostajalle, mutta se ei välttämättä ole taloudellisesti paras mahdollinen tavoite metsänomistajan eikä myöskään koko kansantalouden kannalta", sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.

Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn ympäristövaikutukset ovat avohakkuita pienemmät

Suomen uhanalaisista lajeista suurin osa, yhteensä 833 lajia, on riippuvaisia metsäelinympäristöistä. Suomen 34 metsäluontotyypistä 76 prosenttia on uhanalaisia eli ne ovat voimakkaasti menettäneet luontaisia ominaispiirteitään ja niiden pinta-alaa on pienennetty monimuotoisuuden kannalta haitallisesti. Luontokato metsissä jatkuu, ja kaikkiaan 27 metsissä elävää lajia on nyt suuremmassa riskissä kadota Suomesta kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn hakkuiden aiheuttama häiriö luonnolle on pienempi verrattuna avohakkuisiin. Erityisesti varttuneen ja sulkeutuneen metsän lajiston osalta häiriöt ovat merkittävästi vähäisempiä. Jatkuvapeitteisen käsittelyn osuuden kasvattaminen puuntuotannossa ei silti poista metsäluonnon lisäsuojelun tarvetta.

"Nykyisiin suojelualueisiin tai tuleviin EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti tiukasti suojeltaviin alueisiin ei tule kohdistaa mitään metsätaloustoimia, ei edes jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä", sanoo Kotiaho.

Sekä jaksollisessa että jatkuvapeitteisessä metsänkäsittelyssä on erikseen huolehdittava metsäluonnolle tärkeiden luonnon monimuotoisuuspiirteiden säilymisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi kuolleet ja lahoavat puut, isokokoiset ja vanhat puuyksilöt, lehtipuut ja vesistöjen suojavyöhykkeet.

Metsätalouden merkittävin vesistökuormitus on peräisin turvemaiden ojituksista ja avohakkuista maanmuokkauksineen. Jatkuvapeitteisen käsittelyn menetelmillä voidaan turvemailla vähentää kunnostusojitustarvetta ja metsätaloustoimien aiheuttamia ravinnepäästöjä vesistöihin.

Erilaisten metsän käsittelytapojen vaikutukset hiilinieluihin ja -varastoihin eivät selviä tarkastelemalla vain yhtä osatekijää kuten metsän kasvua, hiilivarastoa kasvavassa puustossa, puutuotteiden hiilivarastoa tai fossiilisten polttoaineiden korvaamista metsäbiomassalla. Yksittäisiin osatekijöihin kohdistuvan tarkastelun sijaan hiilen sidontaa on arvioitava kokonaisuutena. Hakkuiden kokonaismäärällä on merkittävä vaikutus metsien käsittelyn ilmastovaikutukseen – hakkuumäärien kasvattaminen pienentää hiilinielua ja lisää ilmakehässä olevan ja ilmastoa lämmittävän hiilen määrää. Erilaisten hakkuutapojen vaikutus on todennäköisesti kokonaishakkuumäärän vaikutusta pienempi.

Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely tukee metsien käytön yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä

Metsänkäsittelymenetelmiä monipuolistamalla metsien eri käyttötavoitteet ja hyödyt on mahdollista yhteensovittaa aiempaa paremmin. Jatkuvapeitteisen käsittelyn metsät koetaan maisema-arvojen kannalta yleensä houkuttelevampina kuin jaksollisen käsittelyn metsät, erityisesti avohakkuualat.

"Hakkuut vähentävät metsän maisema- ja virkistysarvoa tyypillisesti sitä enemmän mitä voimakkaampia ne ovat. Kaupunki- ja virkistysmetsissä kannattaa siirtyä kokonaan jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn", sanoo Kotiaho.

Yli puolet Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa, ja metsänomistajien tavoitteet vaihtelevat luontoarvojen korostamisesta tulonhankintaan ja taloudelliseen turvaan. Tilanteessa, jossa maanomistajilla on erilaisia tavoitteita, maanomistajasta riippumattomia yleisiä ja kaikkiin tilanteisin sopivia metsänhoidon ohjeita ei voi määritellä.

"Metsäneuvontatilanteissa metsänomistajille on turvattava aito valinnanmahdollisuus heidän omien tavoitteidensa mukaisesti. Metsäalan toimijoita tulee velvoittaa selvittämään metsänomistajan toiveet", Kotiaho toteaa.

Lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin kannanotot ja raportit perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen.

www.luontopaneeli.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luontopaneeli

Suomen Luontopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n luontokokouksen yhteydessä20.2.2025 09:10:37 EET | Tiedote

YK:n luontokokouksen jatko-osa järjestetään Roomassa 25.–27.2.2025. Kokouksessa jatketaan neuvotteluja viime marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Suomen Luontopaneelin jäsenet seuraavat uusinta tutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Luontopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia luontopoliittiseen päätöksentekoon.

Kestävyysmurroksen vauhdittaminen edellyttää johdonmukaista ja läpileikkaavaa päätöksentekoa – ihmisen ja muun luonnon yhteishyvinvointi on ratkaisujen avain17.12.2024 14:58:32 EET | Tiedote

Luontokato, ilmastonmuutos, vedenlaatu, ruokaturva ja terveys ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, eikä niitä tulisi tarkastella toisistaan irrallisina, korostaa hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin tuore raportti. Nykyiset politiikkatoimet eivät riittävästi huomioi näiden osa-alueiden keskinäisriippuvuuksia ja kasautuvia riskejä. Suomen Luontopaneelin mietintö pureutuu IPBESin molempien joulukuussa julkaistavien arviointiraporttien keskeisiin viesteihin ja antaa suosituksia Suomen kansalliseen päätöksentekoon kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi.

Suomen Luontopaneelin asiantuntijat median käytettävissä IPBESin raporttien julkaisun yhteydessä28.11.2024 10:54:13 EET | Tiedote

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisee kaksi laajaa arviointiraporttia joulukuussa: raportin luonnon monimuotoisuuden, veden, ruokajärjestelmän, terveyden ja ilmastonmuutoksen välisistä kytköksistä tiistaina 17.12. sekä raportin luontokadon juurisyistä ja kestävyysmurroksen edistämisestä keskiviikkona 18.12. Suomen Luontopaneeli julkaisee samanaikaisesti mietinnön IPBES-raporttien keskeisistä näkökulmista Suomessa. Luontopaneelin jäsenet seuraavat ajankohtaista luonnon monimuotoisuuden tutkimusta ja ovat median käytettävissä IPBESin 11. täysistunnon aikana, joka pidetään 10.–16.12. Namibian Windhoekissa.

Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan kaikkien panosta – ympäristökansalaisuutta tukemalla voidaan vauhdittaa kestävyysmurrosta18.11.2024 08:34:38 EET | Tiedote

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen eivät onnistu ilman näihin tavoitteisiin sitoutunutta kansalaisyhteiskuntaa. Luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja kokonaiskestävyydestä tietoiset kansalaiset tulee tunnistaa merkittäväksi voimavaraksi kestävyysmurroksen toteuttamisessa, esittää Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka kokoaa yhteen ympäristökansalaisuuden tutkimusta.

Monimuotoinen luonto maatalousalueilla turvaa kestävän ruoantuotannon edellytykset – luontokatoa voi torjua yksinkertaisilla toimilla14.6.2024 00:57:12 EEST | Tiedote

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus on jatkanut köyhtymistään 2000-luvun Suomessa. Monimuotoisuutta voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisilla toimilla, kuten lisäämällä niittyjä ja viljelemättömiä alueita sekä edistämällä luomutuotantoa, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Monimuotoisuustoimet edistävät usein myös maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Luontokatoa voidaan torjua kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta – päin vastoin, monimuotoinen maatalousluonto auttaa turvaamaan kestävän ruoantuotannon edellytykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye