Sarastia Rekryn Jaana Jantola: sotealan keikkatyöntekijät ovat poikkeustilanteiden konkareita ja ilman heitä ei pärjätä

Viime päivinä julkisuudessa on puhuttu hoitajapulan yhteydessä vuokratyöyrityksistä ja sote-alalla keikkatyötä tekevistä hoitajista

Otimme tähän muutaman väitteen Ylen julkaisemasta jutusta: ”Vuokrafirma tarjoaa keikkahoitajalle peräti 30 euroa tunnilta, vaikka vastuu työpaikalla on vakiväkeä pienempi” (9.5. https://yle.fi/uutiset/3-12421332)

Pyysimme Sarastia Rekryn ja Onviren toimitusjohtaja Jaana Jantolaa kommentoimaan Ylen jutussa esitettyjä väitteitä.

"Keikkalaista ei paina kokonaisvastuu yksiköstä" (ylen juttu)

Jaana Jantola:

Ei pidäkään painaa eikä edes saa, sillä keikkatyöntekijä tulee aina työyksikön poikkeustilanteeseen töihin.

Tilanteessa, jossa jopa useampia työntekijöitä voi olla poissa töistä, päivän aikataulu, asiakkaat, tilat ja työtavat on otettava haltuun muutamassa minuutissa!

Pitkille perehdytyksille ei erikoistilanteissa ole aikaa. Vertailukohtana ei voi olla vakituiseen työsuhteeseen tuleva, joka tulee ottamaan kokonaisvastuuta, ja jolle varataan ihan erilainen perehdytysohjelma.

Keikkatyöntekijät tekevät kokemuksemme mukaan yleensä noin kolmessa eri työyksikössä töitä. Kuva jatkuvasti vaihtuvasta keikkalaisten perehdytysrallista ei ole siis aivan totta. Perehdytystarvetta toki tulee, koska täydentävät henkilöstötarpeet ovat kasvaneet. Vakituisia vakansseja voi olla auki jopa kymmeniä samassa organisaatiossa.

Keikkatöitä tekeville löytyy mahdollisuuksia työllistyä vakitöihin. Juuri nyt Työmarkkinatorilla on 3752 avointa lähihoitajan tehtävää. Toki näistä osa on määräaikaisia.

Työilmapiiriongelmat koskettavat myös keikkatyöntekijöitä: työyksiköt valitaan, paitsi työntekijän vastaanoton ja työtehtävien, myös työyhteisön työfiiliksen mukaan. Keikkatyöntekijät äänestävät jaloillaan, jos työyksikössä ei ole asiat kunnossa.

”Sairaanhoitajille yksi tärkeimpiä työmotivaation lähteitä on hyvin toimiva työyhteisö (…) hyvä työporukka koetaan isona voimavarana, eikä keikkalaista välttämättä koeta työyhteisöön kuuluvaksi.” (ylen juttu)

Jaana Jantola: Kun vastaanotto on hyvä ja perehdytys riittävä, keikkatyöntekijä kokee pitovoimaa ja tulee samaan paikkaan uudelleenkin. Silloin säästetään perehdytysajassa ja asiakkaatkin tulevat tutuiksi.

Ehkäpä viimeistään tällöin myös työyhteisö kelpuuttaa keikkatyöntekijän paremmin osaksi työyhteisöä ja lopputulos on aina parempi.

Ilman keikkatyöntekijöitä ei pärjätä. Asia on ratkaistava aina tavalla tai toisella.

”Heidän (keikkatyöntekijöiden) ei tarvitse kantaa työpaikan murheita mukanaan, saa valita vuorot itse ja palkka on houkutteleva.” (ylen juttu)

Jaana Jantola: Kyllä heistä moni kantaa työpaikan murheitakin mukanaan, huolehtivat työmäärästä, kiireestä, toimintatavoista, potilaiden hyvinvoinnista ja työyksikön työsuojeluasioista – muun muassa.

Jos on vastuu pienempi, ovat myös vaikutusmahdollisuudetkin. Myös tämä huolettaa montaa keikkatyöntekijää.

”Julkisen puolen työnantajat, kunnat ja hyvinvointialueet samoin kuin useimmat yksityiset palveluntuottajat noudattavat palkoissaan pitkälti työehtosopimuksen mukaisia korvauksia. Tes:n minimipalkalla ei tahdo tällä hetkellä henkilöstöä kuitenkaan saada.” (Ylen juttu)

Jaana Jantola: TES:n mukaisten korvausten noudattaminen harvoin tarkoittaa julkisella puolellakaan tes:n minimipalkan mukaista palkkaa. Sarastia Rekry on julkisesti omistettu henkilöstövuokrausyhtiö ja noudattaa kunnallista Avainta-tesiä.

Maksamme lähihoitajille n. 9 prosenttia vähimmäisperuspalkkaa korkeampaa palkkaa ja sairaanhoitajille n. 15 prosenttia korkeampaa palkkaa.

 Kun toimimme valtakunnallisesti n. 170 paikkakunnalla ja monen sote-alan organisaation kanssa yhteistyössä on keikkatyöntekijän palkka hyvin lähellä vakituisen henkilöstön palkkaa, joskus hieman alle, joskus hieman päälle – ja joskus kutakuinkin sama!

Emme kilpaile palkalla keikkatyöntekijöistä, vaan pyrimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa vahvistamaan pitovoimaa ystävällisellä vastaanotolla, perehdytyksellä ja erinomaisella asiakaspalvelulla ja palkka joka perjantai -toimintatavalla.

Tämä tarkoittaa, että voimme tarjota joustavan tavan tehdä keikkatöitä ja jokainen yksittäinenkin työvuoro on tärkeä. On tärkeää mahdollistaa, että jokainen, joka sote-alalla haluaa ja voi tehdä töitä, voi sen tehdä ketterästi ja hyvin palveltuna.

Keikkatyönteosta puhuttaessa unohtuu usein, että vakituinen työsuhde ei sovi kaikille. Tämä voi johtua elämäntilanteesta kuten opiskeluista. Se voi johtua myös perhetilanteesta tai omistautumisesta harrastukselle. Monet myös tekevät keikkatyötä koska ovat sitoutuneita vaikkapa läheisen elämäntilanteeseen.

Eläkeläiset ovat myös erittäin tärkeä sijaistajaryhmä.

Keikkatyö sopii heille, joille on syystä tai toisesta tärkeätä voida valita itse, milloin ja kuinka paljon työskentelevät.

Yleinen harhaluulo on myös, että tämä olisi nollasummapeliä: jos keikkatyötä ei olisi, keikkailijat olisivat vakituisessa työsuhteessa. Näin ei kuitenkaan ole: yhteiskunnassamme on käynnissä työkulttuurin ja arvojen muuttuminen ja pakottavissa tilanteissa ammattilainenkin voi siirtyä jopa toiselle alalle.

Näissä tapauksissa keikkatyö voi pitää alalla ihmisiä, jotka muuten siirtyisivät kokonaan toiselle alalle.

Sarastia Rekryn keikkatyöntekijät:

• yhteensä 12 772
• 35 prosenttia tekee keikkatöitä päätyökseen, 36 prosenttia on vakitöissä muualla, 21 prosenttia opiskelijoita, 8 % eläkeläisiä
• 19 prosentilla on epäpätevyysvähennys, 50 prosentilla kokemuslisiä (työkokemusta alalta 5 v tai enemmän)

Sarastia Rekry

• asiakkaidensa omistama
• noudattaa Avaintesiä eli kunta-alaan kuuluvaa tesiä

Lisätietoja: Jaana Jantola 050 408 1321