Saimaannorpan alkuperä yhä myyttisempi? Uudet tutkimustulokset yllättivät tutkijat
Saimaannorppia (Pusa hispida saimensis) elää ainoastaan Saimaalla, jonne sen on aiemman tiedon mukaan ajateltu jääneen eristyksiin muista norpista noin 9000 vuotta sitten, kun jääkauden päättyessä maankohoaminen katkaisi väylän Itämereen. Uuden tutkimuksen tulokset eivät näyttäisi tukevan perinteistä käsitystä.
Yllättävät tutkimustulokset saatiin vertailtaessa saimaannorpan historiallisia mtDNA–sekvenssejä muiden norppien sekvensseihin. Saimaannorppa ei fylogenian perusteella näytä olevan lähisukua ainakaan nykyisille itämerennorpille, vaan saimaanhylkeet jäävät arktisen alueen ja tarkemmin pohjoisamerikkalaisten norppien ryhmän sisään. Vienanmeren nykynorpat, jotka ovat saimaannorpan maantieteellisesti läheisimpiä arktisia norppia eivät näyttäneet olevan saimaannorpille läheistä sukua. Myöskään laatokannorpat eivät vaikuta olevan läheistä sukua saimaanorpalle, vaan ne sijoittuivat varsin hajalleen norppien sukupuuhun.
”Tutkimustuloksia voisi selittää se, että norpalla on ollut useita muuttoaaltoja Itämereen ja välillä laji olisi hävinnyt sieltä. Saimaannorpat voisivat siis edustaa nykyisiä itämerennorppia aiemmasta muuttoaallosta Saimaaseen kulkeutuneita jälkeläisiä” Oulun yliopiston professori Jouni Aspi pohtii. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Matti Heino jatkaa: ”Vaihtoehtoinen saimaannorpan alkuperä olisi polveutuminen muinaisesta Fennoskandian mannerjäätikön reunalla sijainneesta järvestä. Tätä teoriaa tukee se, että myös muilla lajeilla, kuten lohella, harjuksella ja ahvenella tunnetaan samanlaisia vetäytymispopulaatioita. Varmoja todisteita ei kuitenkaan ole, ja saimaannorpan syntyhistorian selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.”
Geneettinen vaihtelu tärkeää lajien selviytymiselle ympäristön muuttuessa – saimaannorpalla romahtanut
"Tutkimuksessa puhuttelevaa on nyt dokumentoitu saimaannorpan 1900-luvun ihmisen aiheuttama populaation pullonkaula ja geneettisen monimuotoisuuden romahdus, joka on aikaisemmin jäänyt epäselväksi”, Aspi toteaa. Jo aiemmin tiedettiin, että saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus verrattuna muihin hylkeisiin –tai melkein mihin tahansa muihin nisäkkäisiin– on erittäin alhainen. Vähäinen geneettinen monimuotoisuus voi heikentää lajin kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Aiemmin ei kuitenkaan pystytty kertomaan, missä vaiheessa geneettinen vaihtelu on vähentynyt. Monimuotoisuuden vähenemisen on nähty geneettisissä simulaatioissa olleen hyvin hidas prosessi. Museomateriaaliin perustuvassa tutkimuksessa tarkoituksena oli arvioida tarkemmin sitä, miten geneettinen vaihtelu on muuttunut ajan myötä.
”Tutkimusanalyysissa selvisi, että saimaannorpan populaatiokoko on laskenut hitaasti mahdollisesti 1100–luvulta, mutta 1800–luvun puolivälistä alkaen populaatiokoko laski dramaattisemmin. Samaan aikaan osuu selkeästi myös populaation geneettisen monimuotoisuuden aleneminen”, Heino vahvistaa.
Saimaannorppakanta romahti ihmisen toiminnan seurauksena 1900-luvun aikana. Norppien määrä on kasvanut hitaasti ja jäljellä olevat yli 400 yksilöä ovat edelleen erittäin uhanalaisia. Suurimmat uhat ovat kalanpyydyskuolleisuus, ilmastonmuutos ja ihmislähtöinen häirintä sekä pienen populaation vähäinen geneettinen vaihtelu.
Uusi tutkimus on julkaistu Ecology and Evolution tieteellisessä lehdessä 18.1.2023. Tutkimuksessa mukana oli tutkijoita Oulun yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Turun yliopistosta sekä kansainvälisistä tutkimuslaitoksista.
Tutkimusartikkeli: Heino, Nyman, Palo, Harmoinen, Valtonen, Pilot, Översti, Salmela, Kunnasranta, Väinölä, Hoelzel & Aspi. (2023). Museum specimens of a landlocked pinniped reveal recent loss of genetic diversity and unexpected population connections. Ecology and Evolution, 13, e9720. https://doi.org/10.1002/ece3.9720
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto, professori Jouni Aspi, 040 8777 466, jouni.aspi@oulu.fi
Helsingin yliopisto, tutkijatohtori Matti Heino, 040 512 1085, matti.heino@helsinki.fi
Oulun yliopisto, viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 43444 261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmaan 16 aloituspaikan lisäys – valitut saavat tiedon 4.7. mennessä26.6.2024 13:34:03 EEST | Tiedote
Oulun, Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat sopineet aloituspaikkojen lisäämisestä pysyvästi lääketieteen koulutukseen, ja OKM on myöntänyt aloituspaikkojen lisäykseen lisämäärärahaa. Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmaan tulee 16 aloituspaikan lisäys jo vuodelle 2024.
Mikroyritysten liikevaihto edelleen laskussa, kaikkien yritysten liikevaihto jatkoi nousuaan – mikroyritysten tilastokatsaus MY Tilastot päivitetty26.6.2024 08:35:58 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin vuosittain julkaisema MY Tilastot on päivitetty tuoreimmilla, vuoden 2022 tilastotiedoilla. Katsauksen mukaan mikroyritysten määrä on noussut, mutta liikevaihto ja työpaikat ovat laskussa.
Oulun yliopistossa saavutettiin merkittäviä tuloksia 6G RF -elektroniikassa24.6.2024 06:56:00 EEST | Tiedote
Uraauurtava tulos 6G-teknologian kehityksessä on saavutettu onnistuneesti toteutetulla radiovastaanottimen etupäällä, joka toimii jopa 300 GHz:llä. Korkeataajuisen elektroniikan onnistunut tutkimustulos luo suuntaa huippunopealle langattomalle tiedonsiirrolle ja on yksi konkreettinen saavutus 6G-radion käyttöönoton edistymisessä. Tutkimuksen pääpaino on ollut radiovastaanottimen etuosan suunnittelussa, jossa yhdistyvät analogisen piiriteorian, mikroaaltoteorian ja radiotekniikan periaatteet.
Ylipaino nuorena voi lisätä aivoinfarktin riskiä naisilla ennen 55 vuoden ikää17.6.2024 06:50:00 EEST | Tiedote
Naisilla, joilla on ylipainoa teini-ikäisenä tai nuorena aikuisena, näyttää olevan kohonnut aivoinfarktin riski ennen 55 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston uudesta tutkimuksesta, joka on julkaistu korkeatasoisessa Stroke-tiedelehdessä. Miehillä vastaavaa riskiä ei havaittu.
Oulun normaalikoulun uuden koulurakennuksen hankesuunnittelu alkaa14.6.2024 10:44:16 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 13.6.2024 Oulun yliopiston harjoittelukoulun uudisrakennusta koskevan hankesuunnittelun aloittamisen Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) kanssa. SYK, jolta Oulun yliopisto vuokraa Oulun normaalikoulun tiloja, arvioi, että uusi 600 oppilaan peruskoulu voisi valmistua käyttöön vuonna 2028.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme