Joutomaista kosteikkokeitaita vesilinnuille itäisessä Suomessa – uusia kohteita etsitään
Entinen turvetuotantoalue Ilomantsin Korpinurmella, viljelemätön pelto ja kunnostusta kaivannut lintukosteikko Kiuruvedellä ja monet muut kohteet ovat muuttuneet parissa vuodessa upeiksi kosteikkoelinympäristöiksi vesilinnuille SOTKA-kosteikot-hankkeen avustuksella.
- Kosteikot ovat vesilintukantojen elpymiselle tärkeitä, sillä sorsanpoikaset tarvitsevat matalaa, selkärangattomia kuhisevaa vettä ensimmäisinä elinviikkoinaan, kuten kesällä valmistuneella Joensuun Murtosuon kosteikolla on tarjolla, kertoo SOTKA-kosteikot-hankkeen suunnittelija Lauri Laitila.
Kosteikot auttavat lajiston lisäksi vesien suojelussa ja tulvien hallinnassa. Valtaosa kohteista kuuluu yksityisille maanomistajille, jotka ovat moninaisista syistä tahtoneet perustaa kosteikon. Suomen riistakeskuksen vetämän SOTKA-kosteikot-hankkeen tavoitteena on turvata taantuvien vesilintukantoja auttamalla maanomistajia ja muita kiinnostuneita tahoja perustamaan, kunnostamaan ja hoitamaan soveltuvia kohteita vesilintujen poikue-elinympäristöiksi. Kunnostukset on tehty pääosin patoamalla.
- Paikalliset ovat olleet hyvin innostuneita. Kosteikko tuo kauneutta maisemaan ja virkistysmahdollisuuksia. Esimerkiksi Korpinurmen kosteikolla on patopenkereeltä hienoa seurata tukkasotkien elämää tai hanhien muuttoa syksyllä, Laitila sanoo.
Lintuharrastajat ja metsästäjät mahtuvat samalle alueelle. Hankesopimuksella varmistetaan, että vesilinnustus on kestävää ja kosteikkoa hoidetaan aktiivisesti.
Uusia kohteita voi esittää
Uusia kohteita on nyt mahdollista esittää mukaan SOTKA-kosteikot-hankkeeseen. Omarahoitus ja sponsorit nousevat jatkohankkeessa tärkeään rooliin: Hanke tarjoaa suunnittelun, mutta varat toteutukseen tulee löytää muista rahoituslähteistä.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama SOTKA-kosteikot-hanke kuuluu Suomen luonnon monimuotoisuutta edistävään Helmi-ohjelmaan. Hankkeessa toteutettiin vuosien 2020–2022 aikana yli 630 hehtaaria elinympäristöä vesilintujen poikasille. Jatkohankkeessa vuosina 2023–2024 tavoitteena on suunnitella vähintään 40 pinta-alaltaan laajaa poikue-elinympäristöä sekä edistää helppojen ja edullisten elinympäristökunnostuksien toteuttamista.
Kuvat: Sikapuron kosteikko Kiuruvedellä, Joussuon kosteikko Pyhäjärvellä ennen ja jälkeen kunnostuksien, Korpinurmen valmis kosteikko Ilomantsissa, Korpinurmen kosteikkotyömaa, kosteikkosuunnittelijat Lauri Laitila ja Holtti Hakonen Korpinurmen kosteikolla, kosteikkotyömaa Murtosuon kosteikolla Joensuussa.
Kuvia saa käyttää SOTKA-kosteikoista uutisoidessa. Kuviin merkittävä Holtti Hakonen / Suomen riistakeskus tai Petri Jauhiainen / Suomen riistakeskus tai Lauri Laitila / Suomen riistakeskus. Kuvaaja selviää tiedostonimestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
kosteikko.fi
Lauri Laitila, kosteikkosuunnittelija, Suomen riistakeskus
029 431 2119, lauri.laitila@riista.fi
Kiuruveden ja Pyhäjärven kohteet:
Holtti Hakonen, kosteikkosuunnittelija, Suomen riistakeskus
029 431 2268, holtti.hakonen@riista.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus – Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalaan 998 hirvenpyyntilupaa19.6.2023 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 998 hirvenpyyntilupaa tulevan syksyn metsästyskaudelle. Luvilla on mahdollista metsästää noin 1 300 hirveä. Lupamäärä on 16 prosenttia pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella.
Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 42 karhun metsästämiseen2.6.2023 14:10:00 EEST | Tiedote
Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 42 karhun metsästämiseen. Koko Suomeen myönnettiin 106 poikkeuslupaa. Lisäksi poronhoitoalueella saa metsästää 50 karhua. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan saaliiksi saatavien karhujen enimmäismäärä saa olla alkavana metsästysvuonna koko maassa 180 yksilöä.
Pohjois-Karjalassa metsästettiin 1367 hirveä2.2.2023 09:15:00 EET | Tiedote
Riistakeskus Pohjois-Karjalan alueella metsästettiin tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella 1367 hirveä. Kokonaismäärä on noin 200 hirveä suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella. Kaadetuista hirvistä vasoja oli 36 %. Aikuissaaliista urosten osuus oli 61 %.
Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle7.12.2022 10:30:00 EET | Tiedote
Suomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan. Ilmoittamalla oman havaintosi alueesi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.
Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 20 ilveksen pyyntiin24.10.2022 13:10:00 EEST | Tiedote
Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan luvat 20 ilveksen kannanhoidolliseen poikkeuspyyntiin.