Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea: Päästöt vähenevät vauhdilla, maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava
Vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia vähäpäästöisille ratkaisuille ja uusille tuote- ja palveluinnovaatioille. Monet uudet ratkaisut kytkeytyvät vetypohjaisiin innovaatioihin, kiertotalouteen ja kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen.
”Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Vihreä siirtymä vahvistaa Suomen kilpailukykyä, nostaa työn tuottavuutta ja lisää investointien houkuttelevuutta Suomeen. Kaiken innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen edellyttää tehokasta julkista ohjausta”, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Ilmastopaneeli ehdottaa esimerkiksi vetystrategiaa vetytalouden innovaatioiden edistämiseksi sekä tavoitetta negatiivisten päästöjen luomiselle hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin avulla.
EU:n 2030-tavoitteet on saavutettava
EU:ssa on yhteisesti sovittu jäsenmaita sitovat tavoitteet koskien päästökaupan ulkopuolelle jääviä taakanjakosektoria ja maankäyttösektoria. Vuoden 2030 EU-tavoitteiden saavuttaminen näillä sektoreilla on tärkeä välivaihe kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035.
”Jos Suomi täyttää EU-velvoitteensa vuoteen 2030 mennessä, myös hiilineutraaliustavoite on helpompi saavuttaa”, sanoo Ollikainen.
Maankäyttösektorin nettonielua on vahvistettava välittömästi
Suomen maankäyttösektorista tuli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde, vaikka sen pitäisi olla merkittävä hiilinielu. Suomen nykytoimet eivät riitä EU:ssa yhteisesti sovittujen nielutavoitteiden saavuttamiseen. Vuonna 2030 Suomen nettonielun tulisi olla arviolta -17,8 – -11,7 Mt. Tavoitteiden täyttämättä jättäminen pitää hyvittää hankkimalla nieluyksiköitä tai vähentämällä enemmän päästöjä taakanjakosektorilla, mikä voi tulla Suomelle kalliiksi.
”Tilanteen vakavuuden vuoksi Suomen tulee laatia yhdessä kaikkien alan toimijoiden kanssa maankäyttösektorin nettonielun pelastusohjelma. Nettonielua voidaan vahvistaa monin eri toimin maaperäpäästöjä vähentämällä, metsäkatoa minimoimalla ja metsien kasvua voimistamalla”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Lång.
Maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi turvepeltojen vettämisellä, ja hiilinielua lisätä hylättyjen kivennäismaiden peltojen sekä ohutturpeisten peltojen metsittämisellä. Metsäkatoa voidaan vähentää tekemällä pellon raivaus turvemaille luvanvaraiseksi ja asettamalla maankäytön muutosmaksu metsämaan raivaamiselle.
”Ilmastotoimien synergiaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisen kanssa tulee myös voimistaa”, Lång sanoo.
Nettonielua vahvistavat toimenpiteet kannattaa valita kustannustehokkuusjärjestyksessä. Julkisella vallalla on oltava myös valmius ottaa käyttöön puun tarjontaa tai kysyntää ohjaavia toimia, mikäli kehitys ei ole tavoitteiden mukaista.
Taakanjakosektorin toimia on tehostettava
Fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen vähennystahti vaikuttaa olevan nopeampi kuin aiemmin hahmotettu lineaarinen päästövähennyspolku. Hyvästä päästökehityksestä huolimatta Suomi joutuu ponnistelemaan vähentääkseen taakanjakosektorin päästöt vuoden 2030 vaaditulle tasolle. Nykysuunnitelmien toimet eivät riitä.
”Taakanjakosektorin lisätoimista kansallisella liikenteen päästökaupalla, energiantuotannon ja -käytön päästöjen vähentämisellä sekä maatalouden metaanipäästöjen vähentämisellä on suurin päästövähennyspotentiaali”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.
Kaikki toimijat mukaan
Kansalaisilla, yrityksillä ja kunnilla on tärkeä rooli Suomen hiilineutraaliuspolulla. Eri tahojen laaja osallistaminen ja aito kuuleminen on tärkeää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Suunnitelmallisuus alue- ja kuntatasolla jouduttaa paikallisia päästövähennysratkaisuja. Vastuullisten kulutusvalintojen tekemiseen tulee luoda kannustimia.
Teollisuuden toimialakohtaiset vähähiilitiekartat ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi suunnitella ja jouduttaa päästövähennyksiä teollisuuden ja julkisen sektorin yhteisin ponnistuksin. Tiekartat tulisi päivittää ja laajentaa ne kattamaan myös toimialojen sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Lisätietoja
- Ilmastopaneelin julkaisuja 1/2023: Suuntaviivoja Suomen ilmastotoimien tehostamiseen (pdf)
- Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, puh. 050 415 1201, markku.ollikainen@helsinki.fi
- Kristiina Lång, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, puh. 029 532 6474, kristiina.lang@luke.fi
- Jyri Seppälä, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori, puh. 040 740 1708, jyri.seppala@syke.fi
- Sanna Autere, Suomen ilmastopaneelin viestinnän asiantuntija, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana4.11.2024 16:42:17 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous COP 29 pidetään 11.–22.11.2024 Bakussa, Azerbaidžanissa. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja taustoittavat mielellään ajankohtaisia aiheita ilmastokokoukseen liittyen.
Ilmastopaneelin raportti: Uudet laskelmat puoltavat tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2035 mennessä30.10.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite.
Rapport av Klimatpanelen: Ökad distributionsskyldighet och snabbare elektrifiering halverar trafikens utsläpp22.8.2024 04:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands klimatpanel har publicerat en analys om den nuvarande regeringens utsläppsminskande åtgärder för trafiken i förhållande till klimatmålen. De största utmaningarna har att göra med ändringarna i distributionsskyldigheten. Målen kan uppnås genom att öka andelen förnybara bränslen i fossila transportbränslen i tillräcklig grad och genom att påskynda elektrifieringen av trafiken. Det är också ekonomiskt lönsamt att minska trafikens utsläpp för att säkra ansvarsfördelningssektorns utsläppsmål.
Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt22.8.2024 04:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa.
Ilmastopaneelin kannanotto: IImastotoimien jouduttaminen kiireesti on Suomen etu18.6.2024 11:59:00 EEST | Tiedote
Ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin. Hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä tähtäävä politiikka tarjoaa Suomelle avaimet vihreään kasvuun, kunhan ennakoitavasta ilmastopolitiikasta pidetään kiinni.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme