Suomalaistyttöjen mielen hyvinvointi heikkeni koronapandemian aikana

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto julkaisi 9.3.2023 uutisen, jossa kerrottiin tuloksia suomalaiskoululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. WHO-Koululaistutkimus selvitti nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden kehityssuuntia vuosien 2014, 2018 ja 2022 tutkimusaineistojen avulla. Tulokset osoittivat, että erityisesti 15-vuotitaiden tyttöjen mielenterveydessä jo aiemmin havaittu heikkeneminen jatkui edelleen COVID-19-pandemian jälkeen.
– Olen huolissani 15-vuotiaista tytöistä, jotka näyttävät kohtaavan useita mielenterveyshaasteita, kuten yksinäisyyttä, alakuloisuutta ja aamuväsymystä. Useampi kuin joka neljäs ilmoitti tuntevansa itsensä yksinäiseksi aina tai suurimman osan ajasta, sanoo yliopistonlehtori Nelli Lyyra Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Vaikka yksinäisyys ei merkittävästi lisääntynyt pandemian aikana, vuonna 2022 se liittyi aiempaa kiinteämmin muihin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Yksinäiset nuoret näyttävät olevan haavoittuvammassa asemassa pandemian kielteisille mielenterveysvaikutuksille, Lyyra jatkaa.
Pojat voivat tyttöjä paremmin
Poikien mielenterveyden kehityssuunta näyttää olevan myönteisempi kuin tyttöjen. Pojat kokivat alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita harvemmin ja olivat luottavaisempia tulevaisuutensa suhteen kuin tytöt.
– Oletimme, että nuorten toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteensa vähenisi, mutta kävikin päin vastoin. Yllättäen 15-vuotiaista pojista toiveikkaita tulevaisuuden suhteen oli 10 prosenttia enemmän vuonna 2022 kuin vuoden 2018 aineistossa, kertoo tutkija Kristiina Ojala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Tuloksemme paljastivat sukupuolten epätasa-arvon hyvinvoinnissa. On tarpeen vahvistaa sukupuolinäkökohtia huomioon ottavia suosituksia, toimintatapoja ja käytäntöjä kriisitilanteissa ja niistä elpymisessä. Tarvitsemme entistä enemmän ymmärrystä terveysresursseista, joilla voidaan vähentää sukupuolten välisiä eroja. Yhtä tärkeää olisi ymmärtää mekanismeja, jotka selittävät poikien myönteisiä terveystrendejä, kiteyttää apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Vähän tukea saavat nuoret haavoittuvassa asemassa
COVID-19-pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Erityisesti hankala tilanne on ollut niille nuorille, jotka saivat pandemian aikaan vähän tukea tai joilla oli jo ennen pandemian alkua heikko sosiaalinen turvaverkko. Sosiaalisen tuen merkitys oli edelleen näkyvissä vuonna 2022. Nuoret, jotka saivat tukea perheiltään, ystäviltään tai opettajiltaan, arvioivat terveydentilansa paremmaksi ja kokivat vähemmän toistuvaa yksinäisyyttä ja alakuloa.
Sosiaalisen tuen rooli erilaisissa ympäristöissä olisi otettava huomioon terveyskriisien kielteisten vaikutusten hallinnassa, apulaisprofessori Paakkari toteaa:
– Kouluilla on tärkeä rooli terveyttä edistävinä ympäristöinä. Näin oli pandemian aikaan, mutta myös nyt, kun yhteiskunnassa yritämme palauttaa nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen menetyksiä.
WHO-Koululaistutkimus on osa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children eli HBSC-tutkimusta, jotka tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan toimiston kanssa. Suomessa tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
Lisätietoja
Kristiina Ojala
yliopistonlehtori
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
kristiina.ojala@jyu.fi
+358408053579
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Esikoislasten vanhempien välinen yhteistyö kehittyy eri tahtiin: ”Tarvitaan aikaa, sopeutumista ja tukea”14.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
KM Minna Ranta havaitsi aikuiskasvatustieteen väitöstutkimuksessaan varhaisen yhteisvanhemmuuden kehityksessä neljä erilaista kehityskulkua.
Ruusupuisto tutkii ja keskustelee: Mediakasvatus nyt ja tulevaisuudessa13.3.2025 13:57:34 EET | Tiedote
Suomalainen mediakasvatus on herättänyt viime vuosien aikana paljon kansainvälistä kiinnostusta. Muiden muassa CNNn, The Guardianin ja The New York Timesin kaltaiset mediat ovat uutisoineet suomalaisen medialukutaitotyön merkityksestä esimerkiksi disinformaation vähentämiseksi tai demokratian vahvistamiseksi. Kahden temaattiseen keskustelun kautta tarkastellaan sekä mediakulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä että kasvatuksen mahdollisuuksia yhä muuttuvassa maailmassa. Miltä mediakasvatuksen tulevaisuus näyttäytyy?
Mikä vaikuttaa aivoihimme? Aivoviikon videoluennot katsottavissa13.3.2025 12:54:25 EET | Tiedote
Kansainvälisen aivoviikon kunniaksi Jyväskylän yliopiston monitieteinen aivotutkimuskeskus julkaisee neljä lyhyttä verkkoluentoa, jotka tarkastelevat aivoihin, hermostoon ja kognitioon vaikuttavia tekijöitä.
QS Ranking 2025: Liikuntatieteet sijalla 47, kaikkiaan 10 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa12.3.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 47:s. Viime vuonna sijoitus oli 39:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 (viime vuonna 76. sija.) Psykologian sekä kielitieteiden sijoitus säilyi välillä 151–200.
Keskustelevan tekoälyn käyttö kouluissa voi tukea sekä oppimista että opettajien työtä12.3.2025 09:10:52 EET | Tiedote
Pieta-Anniina Sikströmin väitöskirjassa tutkittiin, miten keskustelevaa opetusteknologiaa voidaan käyttää oppimisen tukena suomalaisessa lukio-opetuksessa. Sikströmin mukaan keskustelevat teknologiat voivat tukea opiskelijoiden yksilöllistä ja itsenäistä oppimista. Lisäksi sen käyttäminen voi vapauttaa opettajan aikaa, mitä opettaja voi käyttää niiden opiskelijoiden auttamiseen, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme