Metsänomistaja Riitta Torikka: Julkisuuden metsävastainen vyörytys syyllistää aiheetta metsänomistajia
Ilmastomuutoksen kustannukset halutaan metsänomistajien maksettaviksi
Monet metsänomistajat ovat valkealalaisen metsänomistaja Riitta Torikan mielestä lannistuneet metsiin kohdistuvasta julkisesta vyörytyksestä. – Jokainen valtamedian uutinen ilmastomuutoksesta, luontokadosta tai monimuotoisuuden haasteista liitetään metsiin. Minusta pitäisi näyttää ilmastoa lämmittäviä hiilikasoja, liikennettä tai luontokatoa aiheuttavaa rakentamista eli ilmastomuutoksen todellisia syyllisiä.
–Metsät eivät lämmitä ilmastoa ja hakkuualueet uudistuvat aina. Miten Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat voivat kaataa ilmastomuutoksen kustannukset metsänomistajien vastuulle ja maksettavaksi, vaikka päästöjä aiheuttavien taakanjakosektoreiden pitäisi parantaa vauhtiaan ilmastotalkoissa, kysyy Torikka.
Torikka arvelee, että on helpompaa pelata metsänomistajien omaisuudella kuin vähentää lämmityksen, kulutuksen ja liikenteen päästöjä. – Meille metsät ovat arvokasta sukupolvelta toiselle siirtyvää omaisuutta, jota emme tahallaan tuhoa.
-Luontokatoa tapahtuu siellä, missä metsä muutetaan vaikkapa rakentamisen takia lopullisesti muuhun käyttöön. Ei täällä maalaiskylän maisemassa näy luontokatoa. Kaupunkilaistenkin kannattaisi mennä vaikkapa iltarasteille, niin näkee läheltä aitoa suomalaista metsäluontoa, suosittelee itsekin suunnistusta harrastava Torikka.
Metsänomistajuutta kyseenalaistetaan
Metsäkeskustelun Torikka kokee lannistavana, mutta samalla kannustaa näyttämään miten väärässä arvostelijat ovat. – Minua innostaa se, että metsälaki antaa metsänomistajalle paljon vapauksia oman metsänsä hoitoon. Tavallisessa talousmetsässäkin voi tehdä luonnonhoitotoimia. Hoitamattoman ja riukuuntuneen pusikon voi ennallistaa luontoarvoiltaan monimuotoiseksi vain hakkaamalla ja uudistamalla eli aloittamalla alusta.
– Se lannistaa, että metsänomistajuus on asetettu kyseenalaiseksi. Metsistä on tullut kaikkien asia ja kaikilla tuntuu olevan oikeus antaa meille neuvoja, vaikka ei ole mitään käsitystä metsätaloudesta. Moni metsänomistaja sanoo, ettei uskalla tehdä metsässään mitään tai osallistua keskusteluun, kun julkinen mielipide on niin metsäkielteinen.
– Itse uskon siihen, että suomalaiset ovat tolkun kansaa, vaikka somessa näitä öyhöttäjiä riittää. Mutta riittää siellä peukuttajiakin. Minua ei pelota julkinen keskustelu, kun tietää että takana on MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kaltaiset vahvat organisaatiot.
Kun julkisuudessa luodaan kuvaa, että hakkuut ovat metsän loppu, Torikalle metsänhoito alkaa hakkuista. – Hakkuilla tuotetaan uusiutuvaa raaka-ainetta puunjalostuksen tarpeisiin ja sen jälkeen istutetaan uusia taimia, joista kasvaa uusi metsä. Olen monipuolistanut metsissäni puulajeja, mutta kangasmaalle ei saada sekametsää eikä savimaalle mäntymetsää, muistuttaa Torikka.
-Sotien jälkeen on Suomen metsät saatu hienoon kuntoon. Nyt kuvitellaan, että kun metsissä ei tehdä mitään, se pelastaa ilmaston, vaikka metsien hoitamattomuus on suurinta myrkkyä myös ilmastotavoitteille.
Metsillä on vahva tulevaisuus
Valkealan Selänpäässä asuvasta agrologi, maatalousyrittäjä Riitta Torikasta tuli nuorena parikymppisenä maa- ja metsätilan omistaja. Oman karjan hoito vaihtui vuosien varrella karjanhoitoyrittäjyyteen vieraan tilan navetassa, aktiiviseen metsänomistajuuteen ja luottamustehtävien hoitoon niin MTK:n kuin Metsänhoitoyhdistysten toiminnassa.
Torikan mielestä keskusteluun tarvitaan tavallisten metsänomistajien puhetta tavallisille suomalaisille. – Ei kannata mennä kansallispuistoihin, vaan tulla talousmetsiin katsomaan, minkälaista metsäluontoa siellä on. Meillä on maailmanlaajuisesti ajatellen ainutlaatuinen jokamiehen oikeus, mikä antaa kaikille vapaan liikkumisen, marjastuksen ja sienestyksen oikeuden yksityisiin metsiin.
– Ympäristöväki neuvoo meitä hankkimaan elantomme marjoja keräämällä hakkuiden sijaan. Sittenhän pitäisi luopua jokamiehen oikeudesta, jos joudun kasvattamaan mustikoita omaksi tuloksi, eikä se kuullosta hyvältä.
Metsä on tulevaisuudessa Torikan mielestä monien mahdollisuuksien paikka. -Itse uskon, että metsällä on vahva tulevaisuus. Kaikki ne kehityshankkeet mitä uusien puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden parissa tehdään, lisäävät metsän ja puupohjaisten tuotteiden arvoa.
Tulkaa kuplistanne tutustumaan tavallisiin metsiin
–Minun viestini metsäasioissa tuomarin roolin ottaneille ympäristöjärjestöille ja näitä peesaavalle medialle on sama, tulkaa pois sieltä kuplastanne tutustumaan tavallisiin talousmetsiin ja metsänomistajiin. Me olemme valmiita näyttämään metsiämme, miten niitä hoidetaan kestävästi. Kun Helsingistä satelee neuvoja tänne maakuntiin päin, joskus tämän keskustelun suuntaa olisi hyvä muuttaa.
Torikka kannustaa matkustamaan junalla, vaikka Joensuuhun, niin radan varrella näkee, miten paljon on metsää. - Suomen metsiä pitää hoitaa Suomeen sopivilla tavoilla, ei EU:n Brysselissä määräämillä keinoilla, sanoo MTK:n vaikuttajakoulutuksessa mukana oleva Torikka.
Kun kuuntelee Brysselissä komission virkamiehiä, niin Torikan mukaan huomaa, miten vähän siellä ymmärretään Suomen metsätaloutta. – Metsistä puhutaan aina ilmasto- ja ympäristö edellä ja tarjotaan samoja keinoja jokaiseen jäsenmaahan, vaikka olosuhteet ovat täysin erilaisia.
-Nyt on tärkeä vaikuttaa politiikkaan. Ensin eduskuntavaaleissa ja ensi vuonna EU vaaleissa, että saadaan metsäpolitiikkaa ymmärtäviä ja metsäomistajuutta puolustavia päättäjiä, muistuttaa Torikka.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta Torikka
riitta.torikka@mhy.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäasiantuntijain Stefan Borgman: Vihamielinen metsäkeskustelu heikentänyt alan työhyvinvointia15.1.2025 07:10:00 EET | Artikkeli
Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi. – Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta. Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edus
Maanomistajien Kimmo Collander: Lunastuslaki ei vastaa tätä päivää9.1.2025 07:50:00 EET | Artikkeli
Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collanderin mielestä parhaillaan valmistelussa oleva lunastuslaki tulisi uudistaa perusteellisesti. – Olosuhteet ovat sen alkuperäistarkoituksesta muuttuneet täysin. Vuonna 1979 voimaan tulleen lain uudistamista on yritetty monen hallituksen aikana, mutta se on aina vesitetty valmistelussa. –Tuulivoimayhtiöt ovat avanneet silmät siitä, että mikä tahansa yhtiö, joka haluaa vetää linjoja ihmisten metsiin, voi sen melkein ilmoitusluontoisesti tehdä. Samaan aikaan korvaustasot ovat jääneet todella vaatimattomiksi. Nykyinen laki lähtee Collanderin mukaan siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä häneltä väkisin otetuista maasta. – On absurdia, että voittoa tavoitteleva osakeyhtiö saa hyötyä ottamalla toisen omaisuutta, mutta maanomistaja ei saa siitä euroakaan yli käyvän arvon. Korvaus ei yleensä riitä edes vastaavan maa-alueen ostamiseen, mikä on lain tavoitteena. – Vaikka tuulivoimayhtiöt ovat parantaneet käytäntöjään, riskinä on edelleen, että vo
Lahonkestävän lehtikuusen kysyntä ylittää tarjonnan30.12.2024 07:50:00 EET | Artikkeli
Markkinoille tulee vuosittain sahattua lehtikuusta noin 3000 kuutiota, josta puolet jalostetaan sahatavaraksi nurmijärveläisessä Huppusen höyläämössä. Kysyntää lehtikuusesta jalostetulle sahatavaralle olisi moninkertainen määrä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. – Kun kotimaisen Siperian lehtikuusen kasvu on vuosittain noin 400 tuhatta kuutiota, potentiaalia olisi moninkertaistaa sahatavaran tuotanto, sanoo nurmijärveläinen kolme vuosikymmentä lehtikuusen parissa työskennellyt Olavi Nieminen Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy:stä. Suomessa aloitettiin osin valtion tuella lehtikuusen viljely ja kasvatus noin 60 vuotta sitten, kun haluttiin lahonkestävää puuta markkinoille. Vaikka kyllästystekniikoiden kehittyminen syrjäyttikin lehtikuusen kasvatusinnon, Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareita viljeltyä, hakkuukypsää lehtikuusta. – Tuotannon kasvun esteenä on piensahureiden puute, kun isot sahat eivät ota vastaan lehtikuusta. Tiukkasyisenä ja pihkaisena puuna lehtikuusi on vaa
Tuontipuulla rakentava Japani saha- ja hirsitaloteollisuuden viennin veturina18.12.2024 09:33:34 EET | Artikkeli
Vaikka Suomen sahatavaran ja hirsitaloteollisuuden vienti on kokonaisuudessaan edelliseen vuoteen nähden ollut alemmalla tasolla, Japanin vienti on vahvassa kasvussa. Tammi-elokuun aikana Japaniin suuntautuneen viennin kasvu on ollut 22,9 prosenttia. –Japanin vienti on vetänyt aika hyvin tänä vuonna verrattuna moneen muuhun markkinaan. Suomen kannalta on mielenkiintoista seurata, saisivatko japanilaiset vihdoin katkaistua puutuotevirrat Venäjältä, sanoo Sahateollisuus ry.n toimitusjohtaja Tino Aalto. Kuutiomäärältään Japaniin vietiin tammi - elokuussa lähes puoli miljoonaa kuutiota saha- ja höylätavaraa. Japani on toimialalle toiseksi suurin vientimaa Egyptin jälkeen. Myös hirsitaloteollisuudelle Japanin vienti on ollut valopilkku, mistä esimerkiksi Honka on raportoinut aiemmin syksyllä. – Suomen viennin kehityksen kannalta keskeisiä seurattavia asioita ensi vuonna ovat jenin valuutan arvostus, Japanin puutuoteteollisuutta koskevat protektionistiset toimet ja rakentamisalan suhdannekeh
Ilmastopolitiikassa vauhditettava fossiilisten alasajoa ja teknisten nielujen käyttöönottoa12.12.2024 09:13:42 EET | Artikkeli
Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta. Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää. Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon. – Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme