Potilasvahingoista yli 40 miljoonan euron kustannukset, seuraukset yhteiskunnalle moninkertaiset

Potilasvahinkoilmoitusten määrä seuraa yleensä pitkälti terveydenhuollon hoitokontaktien ja toimenpiteiden määriä. Ilmoitusmäärä on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ollut nousujohteinen, mutta se notkahti koronapandemian aikana. Vuonna 2022 vahinkoilmoitusten määrä nousi lähelle ennätysvuotta 2019. Potilasvahinkoilmoituksen teki 7 225 eri henkilöä, ja ilmoitukset koskivat 9 241 eri hoitopaikkaa tai -tapahtumaa.

Potilasvakuutuskeskus antoi ratkaisun noin 8 400 vahingosta. Kaikkiaan 24 prosentissa ratkaisuista päädyttiin siihen, että lain edellyttämät korvausperusteet täyttyvät. Korvauksenhakijoista lähes 27 % sai myönteisen korvauspäätöksen vähintään yhden hoitopaikan osalta.

- Vahinkoilmoituksen voi tehdä aina, kun epäilee hoidosta aiheutuneen vahinkoa. Potilaan tai edes terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse tietää, milloin potilasvahingon kriteerit täyttyvät. Potilasvakuutuskeskus selvittää asian puolueettomasti potilaan puolesta, jolloin tilanteen käsittely myös siirtyy pois potilaan ja hoitopaikan arjesta, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen kertoo.

Vuonna 2022 potilasvahinkojen korvauksia maksettiin yhteensä 27,5 miljoonaa euroa, pääosin jo aiemmin sattuneista, ennen vuotta 2022 ratkaistuista vahingoista. Lähes puolet (48 %) vuonna 2022 maksetuista korvauksista aiheutui potilasvahingon aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamisesta. Reilu kolmannes (34 %) korvauksista aiheutui tilapäisen ja pysyvän haitan korvaamisesta. Loput korvauksista oli sairaanhoidon kustannuksia ja muita potilasvahingosta aiheutuneiden kustannusten korvauksia.

- Koska potilasvakuutuksesta korvataan vain korvauksenhakijalle itselleen vahingosta aiheutuneet kustannukset ja menetykset, potilasvahinkojen todelliset kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle ovat vielä moninkertaisesti suuremmat – vahinkoa kärsineille ja heidän omaisilleen aiheutuneista inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan, Minna Plit-Turunen muistuttaa.

Tuki- ja liikuntaelinten leikkauksissa ja hammashoidossa eniten korvattavia potilasvahinkoja

Valtaosa vuonna 2022 korvattavista vahingoista (93 %) oli hoitovahinkoja, eli potilasta olisi tullut hoitaa toisin, ja näin toimien vahingolta olisi vältytty. Korvattavat potilasvahingot liittyvät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 773. Näistä vajaa puolet liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin. Hammashoidollisten toimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 312. Yleisimmin vahinko sattui juurihoidon tai hammasproteettisen hoidon yhteydessä.

Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 547. Tässä ryhmässä korostuvat diagnoosin ja hoidon viiveet, joiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Niissä potilasta ei ole tutkittu riittävästi, jatkotutkimukset eivät ole olleet riittäviä tai niihin ei ole päässyt ajoissa. Käytettävissä olevien resurssien vähäisyydestä aiheutuvia vahinkoja ei kuitenkaan korvata.

Mitä Potilasvakuutuskeskus tekee?

Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt. www.pvk.fi

Lue PVK:n vuosiraportti 2022