Mieli voi kuntoutua kehon kautta – ratkaisuja mielenterveyden ongelmiin

Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä ja kuntoutuksessa on erittäin hyvä. Joka toinen saa merkittävän avun (2). Kuntoutukseen investoitu raha maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla pystytään ehkäisemään joka viides pitkä sairausloma ja työkyvyttömyyseläke. 

Psykososiaalisten hoitojen rinnalla on tärkeää hyödyntää myös muita kustannustehokkaita kuntoutusmuotoja. Suomen Fysioterapeutit ehdottaa liikunnallisen kuntoutuksen järjestelmällistä hyödyntämistä mielenterveyden ongelmien kuntoutuksessa kaikille terveydenhuollon sektoreilla. 

Mielenterveyden ongelmat ovat suomalaisten työ- ja opiskelukyvyn suurin uhka

Mielenterveysongelmien vuoksi menetettiin vuonna 2022 yli viisi miljoonaa työpäivää (3).  4 000 kansalaista menetti työkykynsä pysyvästi (4), nostaen työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän jo lähes 55 tuhanteen (5). Mielenterveysongelmien vuoksi menetetään vuosittain 4,4 miljardin euron työpanos (6). 

Sosiaali- ja terveydenhuolto on pahoin ruuhkautunut mielenterveyden ongelmien vuoksi

Vuonna 2022 yli 210 000 suomalaista hakeutui perusterveydenhuollon avohoitoon mielenterveyden ongelmien vuoksi (7). Varsinaisissa mielenterveyspalveluissa asiakkaita oli vajaa 46 000 (7). Työterveyshuollossa mielenterveyden ongelmista kärsiviä asiakkaita oli 202 000 (8), opiskeluterveydenhuollossa 34 000 (7), kouluterveydenhuollossa 15 000 (7), ja erikoissairaanhoidossa 88 000 (9). Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai 63 000 suomalaista (10). Kaikkiaan mielenterveyden ongelman kohtaa joka viides suomalainen (11). 

Palvelutarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian kuntoutujamäärä on lisääntynyt vuosina 2012–2022 yli 200 prosenttia (+ 42 000 kuntoutujaa) (10). On selvää, että mielenterveyden ongelmien voimakasta kasvua ei saada taitettua vain nykyisiä mielenterveyspalveluita laajentamalla, vaikka se tärkeä osa ihmisten auttamista onkin. Palveluvalikoiman laajentaminen parantaa mielenterveyspalveluiden vaikuttavuutta, oikea-aikaisuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteiskunnalliset säästöt ovat merkittäviä. Oikea-aikainen avun saaminen inhimillinen välttämättömyys. 

Liikunnallinen kuntoutus ehkäisee ja kuntouttaa mielenterveyden ongelmia  

Liikunnallinen kuntoutus on erittäin kattavan tutkimustiedon perusteella tehokas keino edistää kuntoutumista ahdistuksesta tai masennuksesta (2,12–13). Joka toinen liikunnalliseen kuntoutukseen osallistuva saa merkittävän avun (2). Fyysinen aktiivisuus ja etenkin raskaampi fyysinen harjoittelu myös ehkäisee masennusta (14). Liikunnallisen kuntoutuksen yhdistäminen muuhun mielenterveyden hoitoon tuottaa paremman tuloksen, kuin tavanomainen hoito yksinään (15).  

Liikunnallinen kuntoutus on tehokasta, jos sen toteutusta ohjaa terveydenhuollon ammattilainen (16-17). Fysioterapeutti on laillistettuna terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattihenkilönäsekä liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijana keskeinen kuntoutusalan asiantuntijavastaamaan liikunnallisen kuntoutuksen toteutuksesta.  Palvelumalli on jo olemassa somaattisessa terveydenhuollossa. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa fysioterapiaa on pienessä mittakaavassa hyödynnetty jo vuosikymmenten ajan. 

Mielenterveyden ongelmista kärsiviä ei auta se, että heitä ohjataan tai velvoitetaan liikkumaan enemmän. Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (18), eikä valtaosa terveistäkään kansalaisista ole onnistunut elämäntapamuutoksessa. Odotusten on oltava kohtuullisia ja realistisia. 

Mielenterveyden ongelmista kärsivä ihminen tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisen apua ja tukea liikunnallisen elämäntavan löytämiseen ja etenkin fyysisen harjoittelun aloittamiseen. Riittämätön resursointi, kuten vain yksittäisten ohjauskäyntien tarjoaminen, tuottaa tehotonta palvelua, lisää kustannuksia ja haaskaa resursseja. 

Keskeistä on onnistua hyvinvointialueiden vastuulla olevien kuntoutuspalveluiden ja kuntien vastuulla olevien liikuntapalveluiden saumattomassa integraatiossa. Tällöin elämäntapamuutoksesta tulee pysyvä. 

Palveluvalikoiman laajentamisen kustannukset ja säästöpotentiaali 

Liikunnallisen kuntoutuksen lisääminen osaksi mielenterveyspalveluita lisää luonnollisesti terveydenhuollon suoria kustannuksia. Yksittäisen liikunnallisen kuntoutuksen intervention sisältö riippuu aina asiakkaan yksilöllisestä tarpeesta (19). Tutkimuksissa lyhyet, alle 16 viikon interventiot ovat olleet tehokkaita (2). 

Mikäli yksi liikunnallisen kuntoutuksen interventio muodostuisi viidestätoista fysioterapiakäynnistä, maksaisi kyseinen interventio julkisessa terveydenhuollossa noin 1 300 euroa (20) ja yksityisellä sektorilla noin 1 000 euroa (21). Liikunnallisen kuntoutuksen järjestäminen puolelle miljoonalle mielenterveyskuntoutujalle maksaisi näin arvioituna noin 600–700 miljoonaa euroa. 

Tutkimusten perusteella joka toinen mielenterveyskuntoutuja hyötyy liikunnallisesta kuntoutuksesta merkittävästi (2). Kuntoutukseen investoitu raha maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla pystytään ehkäisemään joka viides pitkä sairausloma ja työkyvyttömyyseläke.  Potentiaalia on myös merkittäviin kustannussäästöihin,sillä liikunnallinen kuntoutus todennäköisesti vähentää muiden sote-palveluiden ja sosiaaliturvan tarvetta. 

Liikunnallisesta kuntoutuksesta on hyötyä myös monien muiden kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Vahvaa tutkimusnäyttöä on esimerkiksi muistisairauksien (22-23), syövän (24-25), diabeteksen (26-27) ja verenkiertoelimistön sairauksien (28) ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Yhden liikunnallisen kuntoutuksen intervention vaikuttavuus ulottuu paljon mielenterveyden ongelmia laajemmalle. 

Ehdotus mielenterveyden hoidon ja kuntoutuksen parantamiseksi 

Varmistetaan, että jokainen kansalainen voi hyvin ja liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisätäänperusterveydenhuollon, oppilashuollon ja työterveyshuollon mielenterveyspalveluihin fysioterapeutin toteuttama liikunnallinen kuntoutus. Vahvistetaan fysioterapian voimavaroja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. 

 

Lähteet 

(1) STM 8.3.2023. Pyöreä pöytä mielenterveyspalveluista: Mielenterveyden hoitoon rakennettava kansallinen porrastettu hoito- ja koulutusmalli. 

(2) Heissel A, Heinen D, Brokmeier LL, Skarabis N, Kangas M, Vancampfort D, Stubbs B, Firth J, Ward PB, Rosenbaum S, Hallgren M, Schuch F. Exercise as medicine for depressivesymptoms? A systematicreview and meta-analysiswithmeta-regression. Br J Sports Med. 2023 Feb1:bjsports-2022-106282. doi: 10.1136/bjsports-2022-106282. Epubahead of print. PMID: 36731907. 

(3) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut sairauspäivärahat 2020-. 

(4) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Työeläkejärjestelmän uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisut sairauspääryhmittäin. 

(5) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeensaajat sairauspääryhmittäin 

(6) Yhden sairauslomapäivän kustannus 250 € ja työkyvyttömyysvuoden kustannus 55 500 €. Laskenta selostettu tarkemmin täällä. 

(7) Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ICD-10 -käyntisyyt 

(8) THL Avohilmo: Työterveyshuollon ICD-10 – käyntisyyt. 

(9) THL Hilmo. Somaattinen erikoissairaanhoito  

(10) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset. 

(11) Suomen Mielenterveys ry. Tilastotietoa mielenterveydestä. Viitattu 29.3.2023. 

(12) Singh B, Olds T, Curtis R, Dumuid D, Virgara R, Watson A, Szeto K, O'Connor E, Ferguson T, Eglitis E, Miatke A, Simpson CE, Maher C. Effectiveness of physicalactivityinterventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematicreviews. Br J Sports Med. 2023 Feb16:bjsports-2022-106195. doi: 10.1136/bjsports-2022-106195. Epubahead of print. PMID: 36796860. 

(13) Schuch FB, Vancampfort D, Richards J, Rosenbaum S, Ward PB, Stubbs B. Exercise as a treatment for depression: A meta-analysisadjusting for publicationbias. J Psychiatr Res. 2016 Jun;77:42-51. doi: 10.1016/j.jpsychires.2016.02.023. Epub 2016 Mar 4. PMID: 26978184.  

(14) Dishman RK, McDowell CP, Herring MP. Customaryphysicalactivity and odds of depression: a systematicreview and meta-analysis of 111 prospectivecohortstudies. Br J Sports Med. 2021 Aug;55(16):926-934. doi: 10.1136/bjsports-2020-103140. Epub 2021 Jan 5. PMID: 33402345. 

(15) Lee J, Gierc M, Vila-Rodriguez F, Puterman E, Faulkner G. Efficacy of exercisecombinedwithstandardtreatment for depression compared to standardtreatmentalone: A systematicreview and meta-analysis of randomizedcontrolledtrials. J AffectDisord. 2021 Dec1;295:1494-1511. doi: 10.1016/j.jad.2021.09.043. Epub 2021 Sep 17. PMID: 34565591. 

(16) Stubbs B, Vancampfort D, Rosenbaum S, Ward PB, Richards J, Soundy A, Veronese N, Solmi M, Schuch FB. Dropoutfromexerciserandomizedcontrolledtrialsamongpeoplewith depression: A meta-analysis and meta regression. J AffectDisord. 2016 Jan 15;190:457-466. doi: 10.1016/j.jad.2015.10.019. Epub 2015 Oct 29. PMID: 26551405. 

(17) Vancampfort D, Sánchez CPR, Hallgren M, Schuch F, Firth J, Rosenbaum S, Van Damme T, Stubbs B. Dropoutfrom exercise randomizedcontrolledtrialsamongpeoplewithanxiety and stress-relateddisorders: A meta-analysis and meta-regression. J AffectDisord. 2021 Mar1;282:996-1004. doi: 10.1016/j.jad.2021.01.003. Epub 2021 Jan 6. PMID: 33601745. 

(18) THL tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Indikaattori 5527, vuosi 2020. 

(19) Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17.  

(20) Mäklin S. & Kokko P. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2017. Työpaperi 21/2020 

(21) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Sairaanhoitokorvausten saajat.  

(22) Huang X, Zhao X, Li B, Cai Y, Zhang S, Wan Q, Yu F. Comparativeefficacy of variousexerciseinterventions on cognitivefunction in patientswithmildcognitiveimpairmentor dementia: A systematicreview and network meta-analysis. J Sport Health Sci. 2022 Mar;11(2):212-223. doi: 10.1016/j.jshs.2021.05.003. Epub 2021 May 16. PMID: 34004389; PMCID: PMC9068743. 

(23) Iso-Markku P, Kujala UM, Knittle K, Polet J, Vuoksimaa E, Waller K. Physicalactivity as a protectivefactor for dementia and Alzheimer'sdisease: systematicreview, meta-analysis and qualityassessment of cohort and case-controlstudies. Br J Sports Med. 2022 Jun;56(12):701-709. doi: 10.1136/bjsports-2021-104981. Epub 2022 Mar 17. PMID: 35301183; PMCID: PMC9163715. 

(24) Rodríguez-Cañamero S, Cobo-Cuenca AI, Carmona-Torres JM, Pozuelo-Carrascosa DP, Santacruz-Salas E, Rabanales-Sotos JA, Cuesta-Mateos T, Laredo-Aguilera JA. Impact of physicalexercise in advanced-stagecancerpatients: Systematicreview and meta-analysis. CancerMed. 2022 Oct;11(19):3714-3727. doi: 10.1002/cam4.4746. Epub 2022 Apr 11. PMID: 35411694; PMCID: PMC9554454. 

(25) Michael CM, Lehrer EJ, Schmitz KH, Zaorsky NG. Prehabilitationexercisetherapy for cancer: A systematicreview and meta-analysis. CancerMed. 2021 Jul;10(13):4195-4205. doi: 10.1002/cam4.4021. Epub 2021 Jun 10. PMID: 34110101; PMCID: PMC8267161. 

(26) Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK, Leitão CB, Zucatti AT, Azevedo MJ, Gross JL, Ribeiro JP, Schaan BD. Physicalactivityadviceonlyorstructuredexercisetraining and association with HbA1c levels in type 2 diabetes: a systematicreview and meta-analysis. JAMA. 2011 May 4;305(17):1790-9. doi: 10.1001/jama.2011.576. PMID: 21540423. 

(27) Aune D, Norat T, Leitzmann M, Tonstad S, Vatten LJ. Physicalactivity and therisk of type 2 diabetes: a systematicreview and dose-response meta-analysis. Eur J Epidemiol. 2015 Jul;30(7):529-42. doi: 10.1007/s10654-015-0056-z. Epub 2015 Jun 20. PMID: 26092138. 

(28) Shailendra P, Baldock KL, Li LSK, Bennie JA, Boyle T. Resistance Training and MortalityRisk: A SystematicReview and Meta-Analysis. Am J PrevMed. 2022 Aug;63(2):277-285. doi: 10.1016/j.amepre.2022.03.020. Epub 2022 May 20. PMID: 35599175.