Suomen Fysioterapeutit ja Suomen Kuntoutusyrittäjät: Fysioterapian Kela-korvaukset tulee palauttaa

Fysioterapian vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä kaikissa kansansairauksissa. Fysioterapialla voidaan siis ennaltaehkäistä ja kuntouttaa tule-vaivojen¹ lisäksi myös mielenterveyden ongelmia^2,3, muistisairauksia^4,5, syöpäsairauksia^6,7, diabetesta^8,9 ja verenkiertoelimistön sairauksia¹⁰. (viittaukset muistion lopussa)

Tule-vaivojen vuoksi menetetään vuosittain kahden miljardin euron työpanos. Hoito ja sosiaaliturva maksavat toiset kaksi miljardia. Oikea-aikainen fysioterapia voisi säästää miljoonia.

Kela-korvauksella on tarkoituksenmukaista tukea etenkin sairauksien ja vammojen ehkäisemiseen ja varhaisen vaiheen kuntoutukseen sopivia palveluita. Varhainen puuttuminen ehkäisee tehokkaimmin ongelmien syvenemistä ja säästää kokonaiskustannuksissa. Julkisessa terveydenhuollossa tämänkaltaiseen toimintaan ei vuosiin ole riittänyt voimavaroja.

Lääkärin lähetettä ei enää tarvita Kela-korvauksen edellytykseksi

Kela-korvaus tulisi tulevaisuudessa myöntää sellaisesta yksityisen sektorin fysioterapiasta, jota toteutetaan sote-valvontalain tarkoittamalla tavalla terveyspalveluna¹¹. Korvausta ei tule enää sitoa lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakkaan tulee voida hakeutua suoraan fysioterapeutille.

Julkisessa terveydenhuollossa on jo luovuttu lähetekäytännöstä ja siirretty ensikontakti yleislääkäriltä fysioterapeutille. Toimintaa kutsutaan fysioterapeutin suoravastaanotoksi. Käytäntö on vakiintunut lähes kaikkiin terveysasemiin. Suoravastaanotto on tutkimusten perusteella kustannusvaikuttavaa¹². Jos asiakas tarvitsee lääkärin arviota, fysioterapeutti ohjaa lääkärille.

Fysioterapeutin suoravastaanotto lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäynteihin liittyviä kustannuksia.

Kun Kela-korvauksen saaminen fysioterapiasta ei enää edellytä lääkärin lähetettä, pienenevät Kela-korvausten kustannukset lääkärikäyntien osalta merkittävästi. Lisäksi lääkäriaikoja vapautuu muille asiakkaille.

Miksi juuri fysioterapia?

Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ensisijainen hoitomuoto. Asiakaskunta on laaja ja julkisen terveydenhuollon voimavarat ovat rajalliset. Suomessa työskentelee arviolta 9 500 fysioterapeuttia, joista noin 2 500 on yrittäjiä ja 2 900 yksityisen sektorin palkansaajia¹³.

• Fysioterapian Kela-korvausten poistamisella vuoden 2023 alusta oli haitallisia vaikutuksia fysioterapia-alan yrittäjille, jotka ovat pääasiassa itsenäisiä ammatinharjoittajia tai pieniä yrityksiä. Lähetekäytännöllä on ollut tärkeä rooli ihmisten ohjautumisessa fysioterapiaan. Muutoksen aikataulu ei mahdollistanut sopeutumista uuteen tilanteeseen. Maantieteellisesti kattava yritysverkosto on nyt vaarassa, koska asiakasmäärät ovat selvästi vähentyneet.
• Fysioterapian Kela-korvausten poistamisen nettovaikutus on negatiivinen, eli terveydenhuollon kustannukset kasvavat säästöjä enemmän.
• Fysioterapian tukeminen on kustannustehokas keino vaikuttaa etenkin yli 50-vuotiaiden työikäisten suurimpaan työkyvyn ongelmaan, eli tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Työkyvyn tukemisella on saavutettavissa miljardiluokan säästöt.

Yksityistä fysioterapiaa käytetään edelleen julkista enemmän

Vuonna 2021 yksityisellä sektorilla toteutui 1,15 miljoonaa Kela-korvattavaa fysioterapiakäyntiä ja palveluita käytti 150 000 kansalaista¹⁴. Terveyskeskuksissa fysioterapiakäyntejä toteutui 998 000 ja asiakkaita oli 340 000¹⁵. Yksityisen sektorin osuus fysioterapiakäynneistä on yli 50 prosenttia.

Julkisella sektorilla käyntimäärä per asiakas on yksityistä pienempi ja hinta on korkeampi. Terveyskeskuksessa tuotetun fysioterapian yksikkökustannus oli 84 euroa vuonna 2017¹⁶. Yksityisellä sektorilla fysioterapian keskihinta oli 58 euroa vuonna 2021¹⁴.

Pienten fysioterapiayritysten asiakasvirrat kutistuvat monesta suunnasta ja markkinaosuutta on siirtynyt suurille toimijoille. 2010-luvulla Kela-korvattavien asiakaskäyntien määrä on vähentynyt 43 prosentilla. Muutos on valtava, 843 000 asiakaskäyntiä. Fysioterapiayrittäjien toimeentulosta on kadonnut 52 miljoonaa euroa.

Kustannukset kasvavat, jos Kela-korvauksia ei palauteta

Sairausvakuutuslakia muutettaessa arvioitiin, että enintään 10 prosenttia asiakkaista siirtyisi yksityiseltä sektorilta terveyskeskuksiin¹⁷. Fysioterapian osalta tämä tarkoittaa 150 000 asiakaskäyntiä, joiden tuottaminen julkisella sektorilla maksaa 12,6 miljoonaa euroa. Kun fysioterapian Kela-korvausten on 7,6 miljoonaa euroa vuodessa¹⁴, ei korvausten poisto tuo lainkaan säästöjä. Kustannukset kasvavat viidellä miljoonalla eurolla.

Fysioterapian Kela-korvausten poisto kohdistui erityisesti pitkäaikaissairaisiin yli 50-vuotiaisiin, jotka asuvat syrjäseudulla. Tule-vaivojen vuoksi menetetään vuosittain kahden miljardin euron työpanos¹⁸ ja ne ovat yli 50-vuotiailla yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen¹⁹ ja pitkiin sairauspoissaoloihin²⁰ .

Fysioterapia on paras keino vaikuttaa tule-vaivojen kustannuksiin. Keski-iässä tapahtuvalla tule-vaivojen kuntoutuksella on myös merkittävä vaikutus vanhuuden toimintakykyyn ja vanhuspalveluiden tarpeeseen. Tule-vaivojen kuntoutus työuran loppuvaiheessa turvaa parempaa toimintakykyä myös eläkeikäisenä. Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan.

Lisätietoja:

Juho Korpi, kehittämisasiantuntija
Suomen Fysioterapeutit ry
juho.korpi@fysioterapeutit.fi
p. 0400 166 506

Satu Grekin, toiminnanjohtaja
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
satu.grekin@kuntoutusyrittajat.fi
p. 050 550 3488

Lähteet 

(1) Häkkinen, A,Korniloff, K,Aartolahti, E, Tarnanen, S, Nikander, R & Heinonen, A. 2014. Näyttöön perustuva tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kelan Työpapereita 68/2014. 

(2) Schuch FB, Vancampfort D, Richards J, Rosenbaum S, Ward PB, Stubbs B. Exercise as a treatment for depression: A meta-analysis adjusting for publication bias. J Psychiatr Res. 2016 Jun;77:42-51. doi: 10.1016/j.jpsychires.2016.02.023. Epub 2016 Mar 4. PMID: 26978184.

(3) Pearce M, Garcia L, Abbas A, Strain T, Schuch FB, Golubic R, Kelly P, Khan S, Utukuri M, Laird Y, Mok A, Smith A, Tainio M, Brage S, Woodcock J. Association Between Physical Activity and Risk of Depression: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Psychiatry. 2022 Jun 1;79(6):550-559. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2022.0609. PMID: 35416941; PMCID: PMC9008579.

(4) Huang X, Zhao X, Li B, Cai Y, Zhang S, Wan Q, Yu F. Comparative efficacy of various exercise interventions on cognitive function in patients with mild cognitive impairment or dementia: A systematic review and network meta-analysis. J Sport Health Sci. 2022 Mar;11(2):212-223. doi: 10.1016/j.jshs.2021.05.003. Epub 2021 May 16. PMID: 34004389; PMCID: PMC9068743.

(5) Iso-Markku P, Kujala UM, Knittle K, Polet J, Vuoksimaa E, Waller K. Physical activity as a protective factor for dementia and Alzheimer's disease: systematic review, meta-analysis and quality assessment of cohort and case-control studies. Br J Sports Med. 2022 Jun;56(12):701-709. doi: 10.1136/bjsports-2021-104981. Epub 2022 Mar 17. PMID: 35301183; PMCID: PMC9163715.

(6) Rodríguez-Cañamero S, Cobo-Cuenca AI, Carmona-Torres JM, Pozuelo-Carrascosa DP, Santacruz-Salas E, Rabanales-Sotos JA, Cuesta-Mateos T, Laredo-Aguilera JA. Impact of physical exercise in advanced-stage cancer patients: Systematic review and meta-analysis. Cancer Med. 2022 Oct;11(19):3714-3727. doi: 10.1002/cam4.4746. Epub 2022 Apr 11. PMID: 35411694; PMCID: PMC9554454.

(7) Michael CM, Lehrer EJ, Schmitz KH, Zaorsky NG. Prehabilitation exercise therapy for cancer: A systematic review and meta-analysis. Cancer Med. 2021 Jul;10(13):4195-4205. doi: 10.1002/cam4.4021. Epub 2021 Jun 10. PMID: 34110101; PMCID: PMC8267161.

(8) Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK, Leitão CB, Zucatti AT, Azevedo MJ, Gross JL, Ribeiro JP, Schaan BD. Physical activity advice only or structured exercise training and association with HbA1c levels in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. JAMA. 2011 May 4;305(17):1790-9. doi: 10.1001/jama.2011.576. PMID: 21540423.

(9) Aune D, Norat T, Leitzmann M, Tonstad S, Vatten LJ. Physical activity and the risk of type 2 diabetes: a systematic review and dose-response meta-analysis. Eur J Epidemiol. 2015 Jul;30(7):529-42. doi: 10.1007/s10654-015-0056-z. Epub 2015 Jun 20. PMID: 26092138.

(10) Shailendra P, Baldock KL, Li LSK, Bennie JA, Boyle T. Resistance Training and Mortality Risk: A Systematic Review and Meta-Analysis. Am J Prev Med. 2022 Aug;63(2):277-285. doi: 10.1016/j.amepre.2022.03.020. Epub 2022 May 20. PMID: 35599175.

(11) Sote-valvontalaki 4 §

(12) Hon S, Ritter R, Allen DD. Cost-Effectiveness and Outcomes of Direct Access to Physical Therapy for Musculoskeletal Disorders Compared to Physician-First Access in the United States: Systematic Review and Meta-Analysis. PhysTher. 2021 Jan 4;101(1):pzaa201. doi: 10.1093/ptj/pzaa201. PMID: 33245117.

(113) Tilastokeskus. Työlliset ammattiryhmän (AML 2010, tasot 1–5) ja vuoden mukaan, 2020.

(214) Kelan tilastotietokanta Kelasto. 

(315) THL Avohilmo-rekisteri 11.3.2022

(416) Mäklin S. & Kokko P. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2017. Työpaperi 21/2020

(517) IL 16.2.2022.

(718) Tuki- ja liikuntaelinvaivat maksavat miljardeja. Suomen Fysioterapeutit ry. 2022.

(819) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta, Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä 2020.

(920) Kelan tilastotietokanta Kelasto, Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet 2021. 

(6) YLE 23.6.2020. 

(7) Tuki- ja liikuntaelinvaivat maksavat miljardeja. Suomen Fysioterapeutit ry. 2022. 

(8) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta, Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä 2020. 

(9) Kelan tilastotietokanta Kelasto, Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet 2021.