Väitös 19.5.2023: Runsas ruutuaika kouluikäisten lasten niska-hartiakipujen taustalla

Niska-hartiakipuja esiintyy jo kouluikäisten keskuudessa huolestuttavan paljon, ja kivuilla on taipumus yleistyä iän myötä. TtM Katariina Pirnes selvitti väitöskirjatutkimuksessaan kouluikäisten lasten niska-hartiakipuihin liittyviä tekijöitä. Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 970 iältään 10–15-vuotiasta lasta.

Tieto koululaisten niska-hartiakivuista kerättiin koulupäivien aikana kolmessa vuotuisessa mittauspisteessä verkkopohjaisella kyselyllä. Kyselyn toistettavuus tutkittiin, ja se osoittautui toistotestissä luotettavaksi menetelmäksi kiputietojen keräämiseen. Yli neljäsosa tutkimukseen osallistuneista lapsista vastasi kärsivänsä viikoittaisista niska-hartiakivuista kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden aikana seurannan lopussa. Uusien kipujen ilmaantuvuus oli 15 % ensimmäisen ja 18 % toisen seurantavuoden aikana.

Kiihtyvyysanturimittausten perusteella terveydelle edullinen reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus väheni ja kyselyjen perusteella fyysisesti passiivinen ruutuaika lisääntyi seurantavuosien aikana. Liikkumissuositusten mukaista terveydelle edullista reipasta tai rasittavaa liikkumista lapsille kertyi seuranta-ajan päättyessä keskimäärin 45 minuuttia päivässä ja paikallaanoloaikaa noin viisi tuntia päivässä. Ruutuaikaa lapsille kertyi kyselyn perusteella myös noin viisi tuntia päivässä. Riittävästi terveytensä kannalta eli vähintään 60 minuuttia päivässä reippaalla tai rasittavalla tasolla liikkui pojista 46 % ja tytöistä 24 %.

Liikkumisella oli myönteinen yhteys poikien niska-hartiakipuun poikkileikkaustutkimuksessa. Pojilla, joille kertyi reipasta tai rasittavaa liikkumista päivässä yhteensä 30 minuuttia tai enemmän, oli 36 % pienempi todennäköisyys kokea viikoittaisia ​​niska-hartiakipuja kuin pojilla, joilla aktiivisuutta kertyi tätä vähemmän. Paikallaanoloajalla ei kuitenkaan ollut merkitystä poikien tai tyttöjen niska-hartiakipujen esiintyvyyteen.

Kahden vuoden seurannan aikana ei havaittu reippaan tai rasittavan fyysisen aktiivisuuden tai paikallaanoloajan lisäävän eikä vähentävän niska-hartiakipujen ilmaantuvuutta. Sen sijaan itseraportoitu ruutuaika ja erityisesti fyysisesti passiivinen pelaaminen ja sosiaalisessa mediassa vietetty aika lisäsivät lasten niska-hartiakipujen ilmaantuvuuden riskiä ensimmäisen seurantavuoden aikana.

– Kun annamme lastemme hallintaan erilaisia ruutuja eri käyttötarkoituksiin, meidän tulisi ymmärtää, minkälaisia vaikutuksia sillä mahdollisesti on. Tiedostamalla ruutuaikaan liittyvät terveysriskit, voimme tehdä ratkaisuja kouluikäistemme ruutuajan käytöstä heidän terveytensä hyväksi, Pirnes tähdentää.

Tutkimuksessa selvitettiin myös fyysisiä kunto-ominaisuuksia yhtenä mahdollisena taustatekijänä lasten niska-hartiakipujen ilmaantuvuuteen. Kouluissa tehtävien Move! fyysisen kunnon seurantajärjestelmän kuntomittausten tulosten avulla ei voitu ennustaa lasten niska-hartiakipujen ilmaantuvuutta seuranta-aikana.

– Tutkimustulosten perusteella on hyvä kiinnittää erityistä huomiota kouluikäisten lasten riittävään liikkumiseen sekä ruutujen ja erityisesti sosiaalisen median ääressä vietetyn ajan kohtuullistamiseen eri toimintaympäristöissä, sillä mitä enemmän lapset viettivät passiivista ruutuaikaa, sitä enemmän niska-hartiakipuja ilmaantui.

On todennäköistä, että fyysisesti passiivinen ruutuaika kilpailee lasten ajankäytössä fyysisesti aktiivisen toiminnan kanssa. Jos passiiviajan rinnalle saadaan aktiivista toimintaa sisältäviä taukoja, olisi se selkeä viesti lapselle siitä, miten ruutuaikaa on terveellistä käyttää. Tähän tarvitaan vanhempien sekä muiden kasvatusyhteisöön kuuluvien luovuutta ja ajantasaista ymmärrystä kouluikäisten lasten terveyshaasteista.

– Lasten kipujen taustalla olevia monia tekijöitä on tärkeää tutkia kuitenkin lisää, jotta osaamme tehdä oikeita valintoja kouluikäistemme kipujen ehkäisemiseksi myös terveydenhuollossa, Pirnes lisää.

Väitöskirjatutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin Oppilaiden liikunta ja hyvinvointi -seurantatutkimusta (2013–2015). Tutkimukseen osallistuvat lapset olivat tutkimuksen alkaessa vuosiluokilla 4–7 ja seurannan päättyessä vuosiluokilla 6–9.Väitöskirjatutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin kanssa. Tutkimus hyödyntää aineistoa, joka kerättiin kyselylomakkein, kiihtyvyysanturimittauksin sekä Move!-mittauksin kolmena eri ajankohtana kahden vuoden seuranta-aikana.

Katariina Pirneksen fysioterapian väitöskirja “Neck and shoulder pain in school-aged children with special reference to physical activity, sedentary time, and physical fitness characteristics” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 19.5.2023 klo 12 alkaen Liikuntarakennuksen salissa L303. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Wim Grooten (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena apulaisprofessori Arto Hautala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisuna JYU Dissertations 619, Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9530-0 ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9530-0.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion säätiö ja Jyväskylän yliopisto.

Katariina Pirnes valmistui ylioppilaaksi Forssan Linikkalan lukiosta 1993 ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan fysioterapia. Työuransa aikana hän on toiminut fysioterapeuttina, esimiehenä sekä koulutuskoordinaattorina fysioterapia-alalla, viimeiseksi Fysios Mehiläisessä Espoon Viherlaaksossa. Vuodesta 2020 Katariina Pirnes on työskennellyt väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa fysioterapian opintosuunnassa.

Lisätietoja

Katariina Pirnes

Ft, TtM, Väitöskirjatutkija

Liikuntatieteellinen tiedekunta

+358 44 347 6558

katariina.p.pirnes@jyu.fi

katariina.pirnes@mehilainen.fi