Mielenterveysomaisten oikeudellista asemaa on vahvistettava
Mielenterveyspalveluiden ja niiden lainsäädännön kehittämisessä ei huomioida tällä hetkellä riittävästi psyykkisten sairauksien luonnetta.
– Esimerkiksi psyykkisesti sairastuneen läheiset eli mielenterveysomaiset tekevät paljon näkymätöntä työtä, jota ei tunnisteta. Olemmekin esittäneet hallitusohjelmatavoitteissamme, että mielenterveysomaisten asema tunnustettaisiin lainsäädännössä, sanoo Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.
– Lisäys on tarpeellinen, koska mielenterveysomaisten oikeudellista asemaa heikentää se, että omaisen roolia ei ole kirjattu lakiin. Näin jää tunnistamatta ne henkilöt, joiden elämään läheisen psyykkinen sairaus tuo kuormitusta.
Psyykkinen sairaus vaikuttaa usein henkilön psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä alentavasti. Heikentyneen toimintakyvyn vuoksi niin hoitoon hakeutuminen kuin arjessa selviytyminen vaatii sairastuneen läheisiltä työtä ja vastuunottoa, vaikka sairastunut olisi täysi-ikäinen henkilö.
– Kun mielenterveyspalveluiden piiriin ei pääse, hoito- ja valvontavastuu kaatuu sairastuneen läheisille. Jatkuva huoli ja hälytysvalmiudessa oleminen kuluttavat ja vievät voimavaroja.
Raskas tilanne voi johtaa siihen, että myös vastuunkantaja sairastuu. Omaiset kuuluvatkin mielenterveyshäiriöiden riskiryhmään.
– On tärkeää huolehtia myös lähipiirin jaksamisesta ja tuesta. Emme voi jäädä odottamaan, että huoli ja vastuu sairastuneesta alkaa näkyä muiden perheenjäsenten tai läheisten oireiluna.
Sosiaalihuoltolaissa on kirjattu, että palveluja annettaessa ja kehitettäessä on huomioitava perheen ja muiden läheisten 11 §:ssä tarkoitettu tuen tarve.
– Riippumatta perheen tai lähipiirin käsitetulkinnasta, tai perhetyöhön käytettävissä olevista resursseista, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulee huomioida ne omaiset, joiden elämään sairastuneen tilanne vaikuttaa, ja jotka kantavat merkittävää vastuuta hänen hoivastaan ja arjen tukemisestaan.
Purasen mukaan perhetyön tulisi olla sisäänrakennettuna palveluissa. Aina tämä ei tarkoita massiivisia ja aikaavieviä toimia.
– Pitkällisten arviointiprosessien sijaan ammattilaisten tulisi lähestyä perheitä ja kysyä, miten koko perhe voi ja miten voimme auttaa teitä arjessa? Nämä kysymykset on esitettävä kaikille perheille, joissa mielenterveyden huolet ovat läsnä.
– Toivon, että perheet tunnustetaan mielenterveystyön perusyksiköksi ja omaisten roolin merkitys keskeiseksi osaksi mielen sairauksista toipumista, jatkaa Puranen.
Myös mielenterveysomainen voi olla omaishoitaja
Mielenterveysomaiset ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin omaishoitajiin, vaikka moni mielenterveysomainen tekee epävirallisesti yhtä paljon työtä kuin virallisetkin omaishoitajat. Suomessa on noin 50 000 sopimusomaishoitajaa, mutta vain muutama prosentti heistä on psyykkisesti sairastuneen omaisia.
– Mielenterveysomaisia ei tunnisteta omaishoitajiksi, vaikka omaishoitoa tarvitaan myös psyykkisten sairauksien vuoksi, korostaa Puranen.
Perusteet tuen saamiselle tulisi olla yhtäläiset, ja omaishoidon tuen kriteereissä olisi huomioitava myös emotionaalisen tuen tarve ja kokonaistilanteen kuormittavuus.
– Omaishoidon tuki on myönnettävä myös silloin, kun hoidettavan sairaus ja oireet ovat psyykkisiä. Valitettavasti tällä hetkellä näin ei tapahdu.
Hyvinvointialueet ovat erilaisia sekä lähtökohdiltaan että palvelujärjestelmiltään. Alueelliset erot oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä, monipuolisten avohoitopalveluiden saatavuudessa ja muissa perheiden tukimuodoissa ovat suuria ja ne tulisi tasata.
– Olisi esimerkiksi tärkeää laatia yhtenäiset omaishoidon kriteerit, koska tällä hetkellä omaishoidon tuen hakemukset arvioidaan ja hoitopalkkioiden suuruus määritetään kunnissa hyvin erilaisilla ja osittain eri asioita painottavilla mittareilla.
On tärkeää, että perheet saavat tasavertaista kohtelua riippumatta siitä, missä he asuvat. Omais- ja perhelähtöisyyden tulisikin näkyä lainsäädännössä, joka määrittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisen.
– Jokaisen perheenjäsenen yksilölliset tarpeet tulee huomioida kaikilla tasoilla aina kansallisesta lainsäädännöstä arjen yksilöllisiin kohtaamisiin, päättää Puranen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marika FinneAsiantuntija, viestintä
Puh:045 844 0135marika.finne@finfami.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on mielenterveysomaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Teemme työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Järjestöön kuuluu keskusliiton lisäksi 16 alueellista jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Jäsenyhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa psyykkisesti sairastuneiden läheisille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta FinFami - Mielenterveysomaisten keskusliitto
Psykiatristen sairaalapaikkojen alasajo koettelee omaisten jaksamista27.4.2023 07:30:00 EEST | Tiedote
Kun sairaalahoitoa tarvitseva potilas ei saa tarvitsemaansa apua, ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu kaatuu sairastuneen läheisille.
Vastuunkanto psyykkisesti sairastuneesta vanhemmasta voi johtaa itsetuhoisuuteen17.4.2023 14:23:58 EEST | Tiedote
Monen lapsen ja nuoren kotioloja varjostaa vanhemman vakava mielenterveyden oireilu. Tieto eri palveluista vaatii valveutuneisuutta, ja varsinkaan lapset eivät aina tiedä, mistä apua voi saada.
Tiina Puranen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtajaksi28.2.2023 15:14:14 EET | Tiedote
Tiina Puranen aloittaa 1.3.2023 FinFamin toiminnanjohtajana. Tehtävässään hän vastaa keskusliiton operatiivisesta johtamisesta sekä järjestön edunvalvonta- ja verkostoyhteistyöstä.
Vastuu psyykkisesti sairastuneesta on nyt väärillä harteilla20.1.2023 07:55:00 EET | Tiedote
Suomessa on arviolta lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista. Heillä on usein kohtuuton hoitovastuu psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Omaisten jaksamista tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita on vahvistettava ja perheet tulee nähdä mielenterveystyön perusyksikkönä.
Tukea saa usein liian myöhään, kun parisuhdetta koettelee mielenterveyden haasteet8.11.2022 08:23:24 EET | Tiedote
Eroja voitaisiin ehkäistä neljällä toimenpiteellä: ajoissa annettu parisuhdetuki, parisuhteen huomioiminen mielenterveyspalveluissa, molempien kumppanien tuen tarpeen kartoittaminen ja avoin puhe mielenterveyshaasteiden vaikutuksista parisuhteeseen.