Työvoimapula kannustaa entistä useamman eläkeläisen töihin – lähes kaikki suhtautuvat suopeasti työroolin vaihtumiseen
Eläkkeellä työskentelevät suomalaiset menevät hyvällä mielellä töihin ja oppivat mielellään uutta. Eläkeläisten työhaluja herättelee mielekkään tekemisen lisäksi kaksi ajankohtaista tekijää: työvoimapula ja oman eläkkeen riittämättömyys. Hyvin harva vaihtaa alaa tai työnantajaa. Elon kyselyn mukaan 87 % jatkoi eläkkeellä työtä samalla alalla.
Useampi kuin joka neljäs ansiotyötä (27 %) eläkkeellä tekevistä suomalaista sanoo, että työvoimapula ja mahdollisuus olla helpottamassa sitä vaikuttaa heidän haluunsa jatkaa työntekoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa työskentelevistä näin ajattelee 41 %, mikä on merkittävästi suurempi tulos kuin muiden alojen osalta. Tulos selviää työeläkeyhtiö Elon kyselystä, johon vastasi elokuussa 1 205 eläkkeensaajaa.
Perinteisesti syyt eläkkeellä työskentelyyn ovat liittyneet haluun tehdä mielekkäitä asioita ja mahdollisuus parantaa omaa elintasoa. Tämä näkyy myös Elon kyselyssä. Nyt näiden syiden rinnalle on tullut noussut uusia motiiveja. Työvoimapulan lisäksi eläkeläisiä vetää töihin kiristynyt taloudellinen tilanne. 26 % vastanneista sanoi, ettei oma eläke riitä elämiseen. Samansuuntaisia tuloksia kertoi Elon kysely joulukuussa 2022. 78 % vanhuuseläkkeen saajista sanoi silloin kiristäneensä kulutustaan hintojen nousun seurauksena.
– Entistä useampi eläkeläinen venyy ja kantaa vastuuta, kun he näkevät konkreettisesti työvoimapulan jäljet työpaikoilla. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa työntekijöiden solidaarisuus korostuu. Kollegoita ei haluta jättää pulaan, vaan tullaan itse avuksi. Elinkustannusten nousu on toinen iso tekijä. Moni eläkeläinen on tiukoilla, vaikka indeksikorotukset ovat helpottaneet tilannetta hieman, sanoo Elon yhteiskuntajohtaja Katja Veirto.
Harva vaihtaa uudelle alalle tai työnantajalle
Elon kyselyn mukaan 87 % eläkkeen rinnalla työskentelevistä on jatkanut samalla alalla ja 63 % samalla työnantajalla kuin ennen eläkkeelle jäämistä. Hyvin harva siirtyy toiseen työpaikkaan eläkkeellä tai saa työmahdollisuuksia uudelta alalta.
– Suomi jää konkareiden työllistämisessä jälkeen muista Pohjoismaista. Varsinkin yksityisen puolen työnantajilla on yhä löytämättä merkittävä konkareiden työvoimareservi. Se on sääli, koska tässä porukassa on intoa, osaamista ja työkykyä, toteaa Veirto.
Elon kyselyn mukaan konkarit suhtautuvat uuden oppimiseen ja töihin menemiseen myönteisesti. Ajatuksen ”minusta on mukava mennä töihin” jakaa valtaosa vastaajista. Tämän väitteen vastausten keskiarvo nousi 4,2:een (0=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). ”Suhtaudun uuden oppimiseen innostuneesti” saa keskiarvon 3,5.
Konkarit ovat valmiita hyppäämään rivityöntekijän rooliin
Elon kyselyssä korostuu, että eläkeläiset sekä odottavat työnantajalta joustavuutta että ovat itse valmiita joustamaan. Joka neljännellä kyselyyn vastanneella oma työrooli oli vaihtunut eläkkeellä vähemmän vaativaan, eli esimerkiksi päällikkötehtävästä työntekijäksi. 4 % oli siirtynyt vaativampaan rooliin. Peräti 76 % vaihtaneista oli tyytyväinen tähän ja 23 % suhtautuu roolin vaihtamiseen neutraalisti.
– Toisin kuin joskus oletetaan, ovat konkarit selvästi valmiita hyppäämään rivityöntekijän rooliin tai siirtymään muuten vähemmän vaativiin tehtäviin. Valtaosa on muutokseen erittäin tyytyväisiä. Nuoremmalle esihenkilölle konkari voi kuitenkin olla todella tärkeä sparrauskaveri ja hiljaisen tiedon lähde työyhteisössä. Olisi kaikkien etu, että eri sukupolvien osaaminen tulisi hyödynnettyä, kuvaa Veirto.
Hän pitää ilahduttavana, että Elon kyselyyn vastanneet konkarityöntekijät kokevat väitteen ”konkareihin suhtaudutaan arvostavasti työpaikallani” pätevän hyvin heidän kohdallaan. Asteikolla 0-5 vastausten keskiarvo on 4,2. Konkareiden yhteiskunnallisesta arvostuksesta keskiarvo tippuu 2,9:een.
– Kun kokemusta arvostetaan ja eläkeikäisiä työntekijöitä kohdellaan hyvin, välittää työnantaja tärkeän viestin myös nykyisten työntekijöiden suuntaan. Monille konkareille kiinnostus töiden jatkamiseen herää vasta jonkun ajan päästä eläkkeelle jäämisestä. Työnantajan kannattaa ajoissa nostaa esiin, että töitä on eläkkeelläkin tarjolla. Myös eläkkeelle jääneisiin on fiksua pitää yhteyttä ja saada heidät tuntemaan itsensä työyhteisön jäseniksi. Tämä varmasti madaltaa kynnystä tehdä muutama työvuoro tarpeen tullen, sanoo Veirto.
Lisätietoa kyselystä:
Kyselyn vastaukset kerättiin 14.8.-27.8.2023 välisenä aikana sähköpostikyselyllä. Kyselyyn vastasi 1 205 Elon eläkeasiakasta, jotka tekevät ansiotyötä eläkkeen rinnalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja VeirtoYhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:050 386 3355katja.veirto@elo.fiSara SalomaaViestinnän suunnittelupäällikkö
Puh:044 550 5450sara.salomaa@elo.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Olemme Elo, suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Hoidamme asiakkaidemme eläkevaroja tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Sijoitusvarat on hyvin hajautettu kansainvälisesti ja eri omaisuusluokkiin. Ne turvaavat eläkkeet ja luovat pohjaa kestäville tuotoille vuosikymmeniksi eteenpäin.
Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä noin 40 prosenttia on valinnut Elon työeläkekumppanikseen. Vastaamme noin puolen miljoonan työntekijän ja yrittäjän tulevista eläkkeistä, huolehdimme noin 250 000 eläkkeensaajasta ja noin 29 miljardin euron sijoitusomaisuudesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkeyhtiö Elo
Elos delårsrapport 1.1–30.9.2024: Placeringsintäkterna var 7 % tack vare en stark utveckling av noterade aktier24.10.2024 13:55:00 EEST | Pressmeddelande
Elos placeringsintäkter var alltjämt starka i januari–september. Bäst avkastade placeringarna i noterade aktier med 14,1 procent. Elos solvensnivå stärktes ytterligare och driftskostnaderna minskade. Jämförelsetalen som ges inom parentes i rapporten är siffror per 30.9.2023, om inte annat anges. Nyckeltal för januari–september 2024 Totalresultatet uppgick till 714,5 (-90,9) miljoner euro. Nettointäkterna av placeringsverksamheten uppgick till 7,0 (2,8) procent, dvs. 2,1 miljarder euro. Placeringarnas marknadsvärde var 32,0 (30,0 i slutet av 2023) miljarder euro. Medelavkastningen på placeringarna under tio år var 5,7 procent. Detta motsvarar en realavkastning på 3,6 procent. Driftskostnaderna som täcks med omkostnadsinkomsten var 55,7 (58,3) miljoner euro. Premieinkomsten uppgick till 3,3 (3,3) miljarder euro. Pensioner och andra ersättningar utbetalades för 3,5 (3,3) miljarder euro. Solvensnivån var 123,1 (121,3 i slutet av 2023) procent och solvenskapitalet var 1,4-faldigt (1,5-faldi
Elon osavuosiraportti 1.1.–30.9.2024: Sijoitustuotto 7 % listattujen osakkeiden vahvan kehityksen ansiosta24.10.2024 13:55:00 EEST | Tiedote
Elon tammi-syyskuun sijoitustuotto jatkui vahvana. Sijoituksista parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 14,1 prosenttia. Elon vakavaraisuusaste vahvistui edelleen ja liikekulut alenivat. Raportilla suluissa olevat vertailuluvut ovat 30.9.2023 lukuja, ellei toisin ole mainittu. Avainluvut tammi-syyskuu 2024 Kokonaistulos nousi 714,5 (-90,9) miljoonaan euroon. Sijoitustoiminnan nettotuotto nousi 7,0 (2,8) prosenttiin ja oli 2,1 miljardia euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli 32,0 (30,0 vuoden 2023 lopussa) miljardia euroa. Sijoitusten kymmenen vuoden keskituotto oli 5,7 prosenttia. Tämä vastaa 3,6 prosentin reaalituottoa. Hoitokustannustulolla katettavat liikekulut laskivat 55,7 (58,3) miljoonaan euroon. Vakuutusmaksutulo oli 3,3 (3,3) miljardia euroa. Eläkkeitä ja muita korvauksia maksettiin 3,5 (3,3) miljardia euroa. Vakavaraisuusaste oli 123,1 (121,3 vuoden 2023 lopussa) prosenttia ja vakavaraisuuspääoma oli 1,4-kertainen (1,5-kertainen vuoden 2023 lopussa) vakavaraisuusrajaan nähden.
Puolet yrityspäättäjistä ei usko tekoälyn tuovan yritykselleen tuottavuushyötyjä18.9.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
52 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä ei usko tekoälyn lisäävän työn tuottavuutta omassa yrityksessään ja yli puolet (51 %) heistä sanoo, ettei yrityksessä ole riittävästi osaamista tekoälyn hyödyntämiseen. Lähes puolet (49 %) päättäjistä ei ole myöskään innostuneita hyödyntämään tekoälyä omassa työssään. Tiedot selviävät työeläkeyhtiö Elon ja LähiTapiolan pk-yrityksille teettämästä kyselystä, johon vastasi 600 suomalaista yrityspäättäjää. Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pitää tuloksia huolestuttavina. Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua, uusia innovaatioita ja työn tuottavuuden parantumista. Tekoälyn hyödyntäminen ja osaamisen kehittäminen työpaikoilla on tärkeä osa tässä yhtälössä onnistumista. – Tekoälyn hyödyntämisen potentiaali on valtava. Nyt ei tosiaankaan pitäisi jäädä telineisiin katselemaan, vaan lähteä aktiivisesti tutkimaan ja kokeilemaan, mitä hyötyä tekoäly voi tuoda meidän liiketoimintaamme. Uusien teknologioiden kohdalla lyhyellä tähtäimellä saat
Elos delårsrapport 1.1–30.6.2024: Placeringarna avkastade 1,6 miljarder euro, dvs. 5,2 procent27.8.2024 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Elo hade ett starkt första halvår. Bäst avkastade placeringarna i noterade aktier med 10,5 procent och i hedgefonder med 7,7 procent. Elos solvensnivå stärktes och driftskostnaderna minskade.
Elon osavuosiraportti 1.1.–30.6.2024: Sijoitukset tuottivat 1,6 miljardia euroa eli 5,2 prosenttia27.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Elon ensimmäinen vuosipuolisko oli vahva. Sijoituksista parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 10,5 prosenttia sekä hedge-rahastot 7,7 prosenttia. Elon vakavaraisuusaste vahvistui ja liikekulut alenivat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme