Selvitys: kansallispuistoissa liikkuminen säästi yhteiskunnan rahoja 164 miljoonaa euroa viime vuonna

Kansallispuistot, retkeilyalueet ja muut Metsähallituksen luontokohteet valtion mailla ovat säilyneet kävijöiden suosiossa myös koronan jälkeen. Viime vuonna 2022 Metsähallituksen luontokohteisiin tehtiin reilu 6,2 miljoonaa käyntiä.   

– On tärkeää, että luontokohteisiin tehtyjen käyntien merkitys ymmärretään myös taloudellisesta näkökulmasta. Jos kävijämäärät luontokohteissa säilyisivät vähintään nykyisellä tasolla, laskennallisesti säästöä muodostuisi seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä jopa 1,6 miljardia euroa, toteaa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.   

Verrattuna yhteiskunnalle muodostuviin liikkumattomuuden kustannuksiin, on luontokohteiden ylläpito kustannustehokas keino säästää yhteiskunnalle muodostuvia liikkumattomuuden kustannuksia ja edistää kansanterveyttä.  Monet Metsähallituksen luontokohteista soveltuvat koko perheen päiväretkille ja ovat näin yhteiskunnallisesti merkittävä keino lisätä väestön fyysistä aktiivisuutta muun liikkumisen ohella.

Luontoliikunnasta on mahdollisuus saada säästöä paljon nykyistä enemmän

Tuoreiden Metsähallituksen tietojen mukaan luontokohteisiin suunnattujen retkien suosio jatkuu vahvana. Tämän vuoden tammi-heinäkuun kansallispuistokäynnit olivat kaksi prosenttia viime vuoden 2022 vastaavaa ajanjaksoa korkeammat.

– Jos Metsähallituksen luontokohteiden kävijämäärät kasvavat esimerkiksi viisi prosenttia vuodesta 2022, säästöä käynneistä tulee 172 miljoonan euron verran yhteiskunnalle.  Vastaavasti 10 prosenttiyksikön kasvu vuosittaisissa käynneissä nostaisi säästöjen määrää jo noin 180 miljoonaan euroon, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo.

UKK-instituutin ja Metsähallituksen laskelmien taustalla ovat liikkumattomuudesta yhteiskunnalle muodostuneet kustannukset, jotka ovat vuositasolla noin 3,2 miljardia euroa. Liikkumattomuuden kustannukset pohjautuvat tutkimukseen, joka on tehty yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.

Kun luontoliikkumisen tuomia säästöjä laskettiin, otettiin huomioon vähintään 18-vuotiaiden suomalaisten viikoittainen liikuntasuositus ja sen toteutuminen. Toteumaa verrattiin siihen, paljonko se aiheuttaa yhteiskunnalle säästöä kansansairauksien kustannuksista ja tuottavuuskustannuksissa.
Tuottavuuskustannus tarkoittaa epäsuoria kustannuksia, joita yhteiskunnalle muodostuu tuotannon menetysten takia, kuten sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja ennenaikaisia kuolemia. Säästöjen laskennassa käytettiin Metsähallituksen hallinnoimien valtion mailla sijaitsevien luontokohteiden käyntimääriä vuonna 2022.

Mukana laskelmissa ovat ne Metsähallituksen luontokohteet, joissa on ollut teoreettisesti mahdollista liikkua yhdellä käyntikerralla liikkumisen suosituksen edellyttämä määrä, omia lihaksia käyttäen.

Taustamateriaalia:

Kolu P, Kari JT, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Havas E, Pehkonen J, Tammelin TH, Pahkala K, Hutri-Kähönen N, Raitakari OT, Vasankari T. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022 Jul;76(7):677-684. doi: 10.1136/jech-2021-217998. Linkki: https://jech.bmj.com/content/jech/76/7/677.full.pdf