UKK-instituutti

Väestötutkimus kertoo: Tämä kestävyyskunnon taso riittää arjen toimintakykyyn

Jaa

UKK-instituutin työikäisten väestötutkimuksissa kestävyyskuntoa arvioidaan kuuden minuutin kävelytestillä. Tuoreiden analyysien mukaan keski-ikäisille sopiva vähimmäistavoite on noin 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky ja 600 metrin kävelymatka.

Kaksi aikuista kävelee syksyisessä metsässä värikkäissä takeissaan.
UKK-instituutti / Janne Viiala

Kestävyyskunnolla on merkittävä vaikutus fyysiseen toimintakykyyn ja arkiaktiviteettien kuormittavuuteen. Viime aikoina on puhuttu paljon kestävyyskunnon huolestuttavista trendeistä ja fyysisen toimintakyvyn riittävyydestä eri ikäryhmissä. Millaista kestävyyskunnon tasoa voi pitää riittävänä, jos tavoitteena on liikkumisrajoitteeton arki ja vähintään kohtalaiseksi koettu fyysinen kunto? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta UKK-instituutin KunnonKartta-aineistosta, johon oli yhdistetty vuosina 2017 ja 2021 kerätyt työikäisten väestötutkimusten tulokset.

Raja-arvot linjassa aiemman tutkimuksen kanssa

Sekä 6 minuutin kävelytestin matka että testin perusteella arvioitu maksimaalinen hapenottokyky ennustivat odotetusti heikoksi koettua fyysistä kuntoa ja fyysisen toimintakyvyn rajoitteita.

– Kun kävelymatkalle tai arvioidulle maksimaaliselle hapenottokyvylle pyrittiin löytämään raja-arvo, jonka alapuolella fyysisen toimintakyvyn rajoitteet ja heikoksi koettu fyysinen kunto ovat todennäköisiä, raja asettui koko joukossa noin 600 metriin ja 30 ml/kg/min tasolle, UKK-instituutissa liikuntafysiologina toimiva Olli-Pekka Nuuttila kertoo.

Maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvo asettui samalle tasolle kuin aiemmassa UKK-instituutin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kuntotason yhteyttä päivittäisen liikkumisen korkeimpaan tehoon.

Kun tuloksia analysoitiin erikseen ikä- ja sukupuolikohtaisesti, havaittiin raja-arvojen kuitenkin laskevan iän myötä ja lisäksi naisten raja-arvot olivat miehiä matalampia. Raja-arvot seurasivat melko tarkasti ikä- ja sukupuolikohtaista alimman kuntokolmanneksen rajaa ja todennäköisyydet heikolle koetulle fyysiselle kunnolle tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteille olivat merkittävästi pienempiä jo keskimmäisessä kuntokolmanneksessa.

Tutkimusasetelma oli poikkileikkaus, minkä vuoksi tuloksista ei voi päätellä suoria syy-seuraussuhteita. Tulokset kuitenkin puoltavat riittävän kestävyyskunnon merkitystä, jotta arjen toiminnoista kyetään selviämään ilman koettuja rajoitteita.

– On tärkeää huomioida, että jo varsin pieni muutos kestävyyskunnossa vähensi tässä tutkimuksessa tarkasteltuja riskejä huomattavasti, Nuuttila summaa.

Pylv%E4skaavio%2C%20joka%20esitt%E4%E4%20miesten%20maksimaalisen%20hapenottokyvyn%20raja-arvot%20ik%E4ryhmitt%E4in%20%2840%u201349%2C%2050%u201359%2C%2060%u201369%29%2C%20jaoteltuna%20kolmeen%20kuntokolmannekseen%20%28paras%2C%20keskimm%E4inen%2C%20heikoin%29.%20Keskim%E4%E4r%E4inen%20VO2%20max%20-raja-arvo%20laskee%20ik%E4%E4ntyess%E4.
Kuvio 1. Miesten maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvot ikäryhmittäin yhdessä kuntoluokkien kanssa, KunnonKartta-tutkimukset 2017 ja 2021. UKK-instituutti.
Pylv%E4skaavio%20naisten%20maksimaalisen%20hapenottokyvyn%20raja-arvoista%20ik%E4ryhmitt%E4in%20%2840%u201349%2C%2050%u201359%2C%2060%u201369%29%2C%20jaoteltuna%20kolmeen%20kuntokolmannekseen%20%28paras%2C%20keskimm%E4inen%2C%20heikoin%29.%20Keskim%E4%E4r%E4inen%20VO2%20max%20-raja-arvo%20laskee%20i%E4n%20my%F6t%E4.
Kuvio 2. Naisten maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvot ikäryhmittäin yhdessä kuntoluokkien kanssa, KunnonKartta-tutkimukset 2017 ja 2021. UKK-instituutti.

Näin tutkittiin

The Journal of Sports Medicine and Physical Fitness -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kestävyyskuntoa mitattiin 6 minuutin kävelytestillä, josta tarkasteltiin sekä kävelymatkaa että arvioitua maksimaalista hapenottokykyä. Tutkittaviksi valikoitiin 40–69-vuotiaat miehet ja naiset, koska tätä nuoremmissa ikäluokissa toimintakyvyn rajoitteet olivat melko vähäisiä.

KunnonKartta-tutkimuksessa työikäisten koettua fyysistä kuntoa, terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn rajoitteita selvitettiin tutkimuskyselyllä. Fyysisen toimintakyvyn rajoitteita arvioitiin kysymällä kolmiportaisella asteikolla, kokeeko henkilö rajoitteita erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Tässä tutkimusjulkaisussa analysoitiin koettuja liikkumiskyvyn rajoitteita kahden kilometrin kävelyssä ja useamman kerroksen portaiden nousussa.

UKK-instituutin väestötutkimusten toteuttamista rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Alkuperäistutkimus

Nuuttila O-P, Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Vasankari T. Cut-off values for estimated cardiorespiratory fitness in terms of physical functioning among middle-aged to older adults. The Journal of Sports Medicine and Physical Fitness. 2024 Oct 28. DOI: 10.23736/S0022-4707.24.16384-0

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila
UKK-instituutti
p. 050 594 6170
olli-pekka.nuuttila(a)ukkinstituutti.fi

Kuvat

Kaksi aikuista kävelee syksyisessä metsässä värikkäissä takeissaan.
UKK-instituutti / Janne Viiala
Lataa
Pylväskaavio, joka esittää miesten maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvot ikäryhmittäin (40–49, 50–59, 60–69), jaoteltuna kolmeen kuntokolmannekseen (paras, keskimmäinen, heikoin). Keskimääräinen VO2 max -raja-arvo laskee ikääntyessä.
Kuvio 1. Miesten maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvot ikäryhmittäin yhdessä kuntoluokkien kanssa, KunnonKartta-tutkimukset 2017 ja 2021. UKK-instituutti.
Lataa
Pylväskaavio naisten maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvoista ikäryhmittäin (40–49, 50–59, 60–69), jaoteltuna kolmeen kuntokolmannekseen (paras, keskimmäinen, heikoin). Keskimääräinen VO2 max -raja-arvo laskee iän myötä.
Kuvio 2. Naisten maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvot ikäryhmittäin yhdessä kuntoluokkien kanssa, KunnonKartta-tutkimukset 2017 ja 2021. UKK-instituutti.
Lataa

Linkit

Tutkitusti terveellistä ja turvallista liikkumista

UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.

  • Mittaamme säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa.
  • Kehitämme kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen.
  • Ennaltaehkäisemme ja vähennämme kaatumisia sekä liikunta- ja urheiluvammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä.
  • Tuotamme tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti

Loukkaantumisriskissä ei eroa tekonurmen ja luonnonnurmen välillä jalkapallon Veikkausliigassa4.11.2024 08:29:01 EET | Tiedote

Jalkapalloilijoiden loukkaantumisriskiä teko- ja luonnonnurmen välillä verrattiin Suomen miesten pääsarjassa Veikkausliigassa kaudella 2019. Loukkaantumisriskissä ei havaittu merkittävää alustakohtaista eroa Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkimuksessa. Tulokset ovat linjassa muualla maailmassa tehtyihin tutkimuksiin, joissa tekonurmialustan ei ole yleisesti havaittu lisäävän loukkaantumisriskiä jalkapalloilijoilla.

Tehokas harjoitusohjelma juoksuvammojen ehkäisyyn10.5.2024 08:53:08 EEST | Tiedote

Tuore tamperelaistutkimus osoitti, että aloittelevien juoksun harrastajien vammoja voidaan tehokkaasti ehkäistä lonkkaa ja keskivartaloa vahvistavalla harjoitusohjelmalla. Lihasvoimaa ja liikehallintaa kehittävä ohjelma auttoi vähentämään erityisesti juoksijoille yleisiä alaraajojen rasitusvammoja, joiden esiintyvyys oli noin puolet alhaisempi harjoitusryhmällä verrattuna venyttelyä tehneeseen ryhmään.

Uutta tieteellistä näyttöä eri urheilulajien terveyshyödyistä25.4.2024 08:37:03 EEST | Tiedote

Miljoonat ihmiset harrastavat urheilua kuntonsa ja terveytensä hyväksi. Luotettavaa tietoa harrastuksen terveellisyydestä on kuitenkin hyvin vähän. Monikansallinen tutkijaryhmä selvitti, mitä tieteellistä näyttöä on tällä hetkellä olemassa eri urheilulajien harrastamisen terveysvaikutuksista. Tutkimuskatsauksen mukaan viidellä urheilulajilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye