Markkinaehtoinen kiertotalous vaatii aktiivia toimia
Kiertotalouden politiikkaohjauksen tulee olla pitkäjänteistä. Jakeluvelvoitteen laskun sijaan kuljetuskustannusten nousuun tulisi vaikuttaa muilla keinoin. Jäteveron laajentaminen uusiin jätelajeihin ohjaisi materiaaleja kaatopaikalta käyttöön. Kiertotalous toteutuu parhaiten markkinaehtoisesti. Myös kiertotalouden investoinnit edellyttävät sujuvaa luvitusta.
Uusiomateriaalien kysyntä kasvuun
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja etenkin kriittisten raaka-aineiden saannin turvaamiseksi materiaalit tulee pitää kierrossa.
”Nyt on tärkeä pitää katse tarpeeksi kaukana horisontissa samalla, kun huolehditaan tämän päivän haasteista. Suomen pitää olla houkutteleva investointiympäristö kiertotalouden ratkaisuille niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä”, toteaa Mia Nores, Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Kierrätysteollisuus ei siksi kannata jakeluvelvoitteen laskua eikä lisävelvoitetasojen muutoksia. Hallituksen tavoite kuljetuskustannusten nousun hillitsemisestä on tärkeä ja kannatettava, mutta toimenpiteet tulisi valita huomioiden päätöksen kokonaisvaikutus sekä vaikutukset muihin tavoitteisiin.
Kiertotalouden avulla materiaalit pysyvät kierrossa ja primääristen materiaalien tarve vähenee. Se on avainasemassa myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Käytetyt materiaalit tulee saada nykyistä paremmin uudelleenkäyttöön. Siksi jäteveroa tulisi laajentaa useampiin kaatopaikattaviin jätelajeihin.
Ympäristöministeriön viime hallituskaudella tekemät selvitykset antavat hyvän pohjan valmisteluun. Maa- ja kiviainekset ovat määrältään merkittävä materiaalivirta ja jäteveron laajentaminen niihin kannustaisi sekä yksityistä että julkista sektoria maa-aineisten suunnitellumpaan käyttöön. Toinen jätelaji, johon jätevero kannattaisi ensivaiheessa laajentaa, ovat vaaralliset jätteet. Näitä on mahdollista käsitellä niin, että niiden sisältämät raaka-aineet (mm. metallit) saadaan talteen.
Lisäksi Suomessa pitäisi laatia pidemmän aikavälin suunnitelma jäteveron kehittämisestä, jotta eri toimijoilla olisi riittävän pitkä näkymä tulevaan.
Kiertotalouden ratkaisut syntyvät kilpailluilla markkinoilla
Kiertotalous ja suomalaisten hyvinvointi edellyttävät menestyviä yrityksiä. Markkinat toimivat tehokkaasti, kun kilpailu on reilua ja julkisella sektorilla on selkeästi rajattu tehtävä. Yrityksillä ja yhteisöillä tulee olla mahdollisuus kilpailuttaa tehokkaat jätehuolto- ja kierrätyspalvelut.
"Kiertotalous toteutuu parhaiten markkinaehtoisesti. Hallitusohjelman kirjaukset jätelain kehittämisestä ovat tärkeitä ja vähentäisivät turhia tulkintaongelmia", Nores muistuttaa.
Vihreä siirtymä ja hiilineutraali kiertotalous edellyttää sujuvaa luvitusta
Suomeen tarvitaan kiertotalouden investointeja. Hallitusohjelman tavoitteet luvituksen sujuvoittamiseksi ovat tärkeä osa toimintaympäristön kehittämistä.
”Nykytilanne näkyy yrityksille muun muassa pitkinä ja ennakoimattomina käsittelyaikoina. Viranomaisten keskinäiset valitukset toistensa päätöksistä eivät ole tätä päivää”, toteaa Nores.
Vaikka monen kierrätysmateriaalin markkinat ovat jo nyt globaalit, on tärkeä varmistaa, että kiertotalouden ratkaisuja syntyy jatkossakin Suomessa. Parhaimmillaan näistä syntyy vientituotteita ja -ratkaisuja vietäväksi maailmalle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mia NoresToimitusjohtaja
Puh:044 330 0928mia.nores@kierratysteollisuus.fiTietoja julkaisijasta
Kierrätysteollisuus ry on Suomessa toimivien kierrätys- ja kiertotalousalan yritysten toimialajärjestö.
Kierrätysteollisuuden yritykset tarjoavat käytännön ratkaisuja materiaalien kierrättämiseen ja kiertotalouden vauhdittamiseen vihreässä siirtymässä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kierrätysteollisuus ry
Purkupäivä 2024 käsitteli rakentamisen kiertotalouden arvoja ja hintaa13.9.2024 16:14:25 EEST | Uutinen
Purkualan vuoden päätapahtuma Purkupäivä 2024 kokosi 130 osallistujaa rakentamisen ja purkamisen kiertotalouden ääreen Helsinkiin. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä avasi tilaisuuden esittämällä rakentamislain uudistuksen vaikutukseen purkamiseen. Ajankohtaisen lainsäädännön muutoksen myötä tapahtumassa tarkasteltiin rakentamisen, purkamisen ja kiertotalouden arvoja ja hintaa.
Kaatopaikalle vietävän jätteen verotuksen kanssa ei kannata aikailla – etenkin kun otetaan huomioon valtiontalouden tilanne2.9.2024 14:52:07 EEST | Tiedote
Nyt on oikea aika päättää jäteveron laajentamisesta, kun Orpon hallitus kokoontuu alkuviikosta budjettiriiheen. Kaatopaikalle vietävän jätteen verotuksen kanssa ei tule aikailla, koska jätevero lisää valtion tuloja ja kannustaa jätteiden hyödyntämiseen.
Jäteveron laajentaminen tukisi valtiontaloutta ja ilmastotavoitteita – hallitusohjelman kirjaus otettava valmisteluun16.4.2024 15:24:15 EEST | Tiedote
Jäteverotuksen kehittäminen on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan. Kierrätysteollisuus ry esittää, että valmistelu aloitetaan mahdollisimman pikaisesti. Jäteverotus ei pelkästään edistä ympäristöllisiä ja kiertotaloudellisia tavoitteita, vaan lisää fiskaalista verokertymää, mikä tukee valtiontaloutta.
Kierrätysteollisuus edellyttää kokonaisvaltaista selvitystä jätealan in-house-yrityksistä24.1.2024 08:51:19 EET | Tiedote
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on julkistanut perjantaina 19.1.2024 laajan selvityksen in-house-yhtiöstä. KKV on tehnyt vaikutusarviointia hallitusohjelmassa olevista kirjauksista in-house-yhtiöihin liittyen. Selvityksessä tarkastellaan myös laajasti kunnallisia jäteyhtiöitä, joiden yritysten liikevaihto on ollut yhteensä 379 miljoonaa euroa jo ennen lakimuutosta. Kierrätysteollisuus katsoo, että selvityksestä nousseiden jätetoimialaa koskettavien lukujen ja huomioiden perusteella jätelain II-osan korjaukseen on ryhdyttävä nopeasti.
Vuoden purkuhanke Suomen suurin korjaushanke7.9.2023 12:36:38 EEST | Uutinen
Purkualan vuoden päätapahtuma kokosi yli 120 osallistujaa purkamisen kiertotalouden ja onnistuneiden purkuhankkeiden ääreen Helsinkiin. Rakennusten purkamisessa syntyy vuosittain miljoonia tonneja jätettä, ja EU tavoitteleekin purkujätteen 90 %:n kierrätysastetta, mikä tuo uusia haasteita käytännön tekijöille koko Euroopassa. Tapahtumassa palkittiin onnistuneita purkuhankkeita ja käsiteltiin purkamisen käytäntöä ja tulevaisuutta niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Tapahtuman keynote-puhuja, kehitysjohtaja Miimu Airaksinen SRV Yhtiöistä haastoi rakentamisen kiertotalouden tekijöitä kehittämään ratkaisuja, joilla kierrätysmateriaaleista tehdään korkealaatuisempia kuin purkutyöstä talteen otetuista jätemateriaaleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme