Johtavat poliitikot, tutkijat ja julkisuuden henkilöt vaativat avoimella kirjeellä EU:lta miljardi-investointeja kestäviin ruoantuotantoteknologioihin

Neljä entistä EU:n komissaaria, kolme Nobel-palkinnon voittajaa ja yli 200 muuta johtavaa poliitikkoa ja tutkijaaa yhdeksästä Euroopan maasta ovat lähettäneet avoimen kirjeen Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, jossa he vaativat 25 miljardin investointia kestävän ruoantuotannon kehittämiseen vuoteen 2030 mennessä. 

Vetoomuksen mukaan sijoitus kestävään ruoantuotantoon on eurooppalaisen ruokaturvan peruskysymys ja oleellinen maatalouden ympäristövaikutuksen vähentämisessä, mutta se tuo myös monia etuja korkean taitotason työpaikkojen luomisessa ja uusissa mahdollisuuksissa viljelijöille ruoantuotannon saralla. Olemme ruoantuotannossa teknologisen vallankumouksen kynnyksellä ja nyt EU:n tulee ottaa ohjat käsiinsä ja varmistaa johtajuus vähäpäästöisen ruoantuotannon mahdollistajana, kirjeessä vaaditaan. 

Maailmanlaajuisen vaihtoehtoisen proteiiniteollisuuden odotetaan luovan jopa 1,1 biljoonan dollarin bruttoarvon ja tuottavan 9,8 miljoonaa työpaikkaa maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä [1]. Vetoomuksen allekirjoittajien mukaan tämä vihreä siirtymä hyödyttää eurooppalaista taloutta samalla kun se on merkittävä askel ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisessa.

Vaihtoehtoisia teknologioita, jotka tarvitsevat tukea ovat ainakin:

• biomassa- tai täsmäfermentointi (edistynyt käymismenetelmä, jossa hyödynnetään pieneliökasvustoa tuottamaan vaihtoehtoja eläinperäisille tuotteille ilman että siihen tarvitaan eläintä)
• viljelty liha (menetelmä, jossa eläinsolut kasvatetaan bioreaktorissa tuottamaan oikeita eläinkudoksia) sekä 
• kasvipohjaiset elintarvikkeet (kategoria, joka sisältää jo markkinoilla olevat kasviproteiinituotteet kuten Beyond Burgers). 

Erityisesti pieneliökasvuston fermentointi on lupaava teknologia, mutta se on saanut vähän huomiota. Kasviproteiinien kehityksellä ja käytön edistämisellä voitaisiin saavuttaa lyhyellä tähtäimellä eniten kestävyyshyötyjä. 

Vetoomuksen pääviesti on se, että tavoitteen tulisi olla tarjota ihmisille samanlaista ruokaa kuin mihin he ovat tottuneet ilman eläinten aiheuttamia päästöjä. Lähtöoletuksena on se, että ihmiset eivät ole valmiita muuttamaan ruokailutottumuksiaan niin nopeasti kuin mikä ympäristön kannalta olisi välttämätöntä, joten ruoantuotantojärjestelmän on itse muututtava. Teknologiat tähän ovat jo olemassa.

Kasvatettu liha on jo markkinoilla Singaporessa ja on äskettäin saanut myyntiluvan Yhdysvalloissa. Samaan aikaan täsmäfermentoitu maito, kananmunan valkuaiset ja jäätelö ovat saatavilla Yhdysvaltojen markkinoilla.

Vetoomuksen taustalla on myös kasvava vastarinta vaihtoehtoisia proteiineja kohtaan - esimerkiksi Italiassa jopa suunnitellaan kasvatetun lihan kieltoa [2], ja Ranskan hallitus on äskettäin määrännyt, että teurastamattomista ruoista ei voi enää käyttää lihan kaltaisia termejä, kuten "pihvi", "kinkku" tai "kyljys" [3]. Samaa keskustelua on käyty myös Suomessa ja esimerkiksi Pouttu joutui nimeämään uudelleen kasviproteiinituotteitaan [4]. 

Suomesta vetoomuksen ovat allekirjoittaneet mm. kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta, erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskus Sykestä ja tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä.

Professori Hanna Tuomisto pitää ruokajärjestelmän muuttamista välttämättönä mutta muistuttaa tutkimuksen tärkeydestä, kun uusia teknologioita kehitetään. "Ruokajärjestelmän muuttaminen on vakava haaste ja välttämättömyys. Innovatiiviset eläinvapaat proteiinin lähteet, kuten soluviljellyt tuotteet, voivat olla tärkeä osa tulevaisuuden kestävää ruokajärjestelmää. Tutkimuksella on kuitenkin tärkeä varmistaa, että uudet teknologiat eivät tuota yllättäviä seurauksia", toteaa Tuomisto. 

SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila on ollut pitkään huolissaan ruoantuotannon vaikutuksista erityisesti Itämeren tilaan. ”Maatalouden käytössä on tällä hetkellä puolet maapallon elinkelpoisesta pinta-alasta. Tästä eläinperäisen ravinnon tuotanto hallitsee neljää viidesosaa. Ruoantuotanto on tällä hetkellä Itämerenkin suurin ravinnekuormittaja. Lihan- ja maidontuotanto aiheuttaa 75 % ruokavaliomme rehevöittävistä päästöistä. Ilman kulutustottumusten muutosta meren hyvää tilaa tuskin tullaan saavuttamaan”, sanoo Knuuttila.

VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund puolestaan nostaa asian tärkeyttä EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. “Euroopan unionilla ei yksinkertaisesti ole varaa hukata uusien ruoantuotantoteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseksi. Erityisesti kasvipohjaiseen, täsmäfermentointiin ja soluviljelyyn perustuvien tuotantomenetelmien hyödyntäminen voi merkittävästi vauhdittaa EU:ta saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet, ja nostaa EU:n merkitystä ja vaikuttavuutta globaalina toimijana”, toteaa Nordlund.

Vetoomuksen ovat Suomessa allekirjoittaneet myös monet muut julkisuuden henkilöt, tutkijat ja poliitikot. Ensimmäisten joukossa vetoomuksen allekirjoittivat vegaaniaktivisti Benjamin Pitkänen, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, näyttelijä/muusikko Heikki Silvennoinen, sarjakuvataitelija Milla Paloniemi, laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen, eläinfilosofi Elisa Aaltola, luontokuvaaja Joni Valkila, laulaja Keijo Niinimaa sekä toimittaja Tuomas Enbuske. Poliitikoista vetoomuksen ovat allekirjoittaneet mm. Vihreiden ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmien puheenjohtajat Atte Harjanne ja Jussi Saramo. Kaikki vetoomuksen allekirjoittajat löytyvät täältä: https://www.fundfuturefood.org/openletter. 

Avoin kirje saa lisäksi tukea aiemmin yli 50 000 eurooppalaisen allekirjoittamasta Reboot Food -vetoomuksesta.

Lähteet:

[1] https://www.climateworks.org/wp-content/uploads/2021/11/GINAs-Protein-Diversity.pdf 

[2] https://time.com/6270941/italy-lab-grown-meat-ban-climate-impact/ 

[3] https://www.theguardian.com/world/2023/sep/05/france-prepares-to-ban-vegetarian-products-from-using-meaty-language

[4] https://yle.fi/a/74-20017714