Turvavyön käyttäminen olisi pelastanut kuolemalta yli sata henkeä viiden vuoden aikana

OTI-turvavyöraportin aineistona on käytetty liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia moottoriajoneuvo-onnettomuuksia vuosilta 2017−2021. Raportissa on tarkasteltu kaikkiaan 642 onnettomuutta, aineiston rajauksesta on kerrottu tarkemmin tiedotteen lopussa.

Turvavyö pelasti henkiä ja lievensi vammoja

Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan 310 onnettomuuksissa ollutta henkilö- tai pakettiauton kuljettajaa ja matkustajaa hyötyi siitä, että he olivat kiinnittäneet turvavyön. Kuolemalta pelastui 106 henkilöä, jotka olisivat menehtyneet onnettomuudessa ilman turvavyötä. Lievemmillä vammoilla tai vammoitta selvisi 204 henkilöä turvavyön käytön ansiosta.

Turvavyön käyttö pelasti onnettomuustilanteissa myös raskaissa ajoneuvoissa. Turvavyön arvioitiin pelastaneen kuolemalta kahdeksan kuorma-auton tai linja-auton kuljettajaa. Lisäksi kaikkiaan 172 raskaan ajoneuvon kuljettajaa ja matkustajaa selvisi turvavyön käytön ansiosta onnettomuuksista lievemmin vammoin tai vammautumatta.

Turvavyö olisi voinut pelastaa yli 20 turvavyöttömän hengen vuosittain

Henkilö- ja pakettiautoissa turvavyöttömistä 198:sta menehtyneestä 114 olisi voinut selvitä hengissä vyötä käyttämällä. Lisäksi turvavyötä käyttämättömistä 55:destä vammautuneesta valtaosa (43 henkeä) olisi selvinnyt lievemmillä vammoilla tai vammoitta, jos vyö olisi ollut kiinnitettynä.

Turvavyö olisi voinut pelastaa myös kahdeksan raskaan ajoneuvon kuljettajan hengen. 25 raskaissa ajoneuvoissa vammautunutta olisi voinut selvitä turvavyötä käyttämällä onnettomuuksista lievemmin vammoin tai vammautumatta.

Turvavyön käyttökään ei aina riitä pelastamaan, tavoitteena tulee olla onnettomuuksien estäminen

Raportissa tarkastelluissa onnettomuuksissa kuoli turvavyön käytöstä huolimatta yhteensä 278 henkilö- tai pakettiauton kuljettajaa ja matkustajaa. Turvavyötä käyttäneistä onnettomuuksissa menehtyneistä huomattava osa oli hyvin iäkkäitä kuljettajia ja matkustajia.

”Kun liikenneonnettomuus on riittävän raju ja törmäyssuunta epäedullinen, ei turvavyön käyttökään aina riitä pelastamaan. Iäkkäimpien ihmisten kehot kestävät heikommin törmäysvoimia. Jo taajamanopeuksilla tapahtuneet onnettomuudet voivat olla iäkkäimmille kohtalokkaita turvavyön käytöstä huolimatta, jolloin korostuu onnettomuuksien estämisen tärkeys,” OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty selittää.

Kuolonkolareissa korostuvat turvavyöttömyys, päihteet, ylinopeus ja ajoterveyspuutteet

Kolmannes henkilö- ja pakettiautoissa olleista onnettomuuksien osallisista ei käyttänyt turvavyötä. Vyötä käytti kuljettajista 70 prosenttia ja matkustajista 72 prosenttia. Turvavyön käyttöasteessa oli eroja sen mukaan, oliko kyseessä onnettomuuden aiheuttanut ajoneuvo vai vastapuoleksi joutunut ajoneuvo. Vähiten turvavyötä käyttivät yksittäisonnettomuuden aiheuttaneet kuljettajat, heistä vyö oli kiinnitettynä reilusti alle puolella (42 %). Yksittäisonnettomuudella tarkoitetaan sitä, ettei onnettomuudessa ollut muita osallisia.

”Kuolonkolarien taustalla esiintyy usein monenlaista riskinottoa. Turvavyön laiminlyömisen lisäksi tyypillisiä riskejä ovat päihtyneenä ajaminen, ylinopeus sekä puutteet ajoterveydessä. Jos kuljettaja ei käytä turvavyötä, hyvin usein myöskään hänen kyydissään matkustavat eivät käytä,” Räty kuvailee.

Autojen kolariturvallisuus ja siihen liittyvät varusteet perustuvat siihen, että turvavyötä käytetään. Kehittynytkään turvatekniikka ei toimi, jos turvavyö ei ole kiinnitettynä ja kuljettaja tai matkustaja ei pysy paikoillaan.

”Turvavyön käyttöaste on yksi Euroopan komission keskeisistä liikenneturvallisuutta mittaavista indikaattoreista. Suomen onnettomuustutkinnan tulokset vahvistavat, että turvavyön käytön lisääminen edistää tehokkaasti liikennekuolemien ja vakavien vammautumisten vähentämistä. Tässä työssä poliisin valvonta on erityisen vaikuttavaa, etenkin, kun turvavyön käytön laiminlyöviltä saattaa löytyä samalla myös muita rikkomuksia,” OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keskeisiä turvallisuuden parannusehdotuksia turvavyön käytön edistämiseksi:

• Riskikäyttäytymisen ehkäiseminen: Esimerkiksi päihtyneenä ja ylinopeudella ajamista ehkäisevät toimenpiteet ehkäisevät myös turvavyön käytön laiminlyömistä, sillä riskit esiintyvät usein samanaikaisesti. Riskeihin tulee puuttua mm. liikennevalvonnassa ja terveydenhuollossa.
• Liikennevalvonta: Liikennevalvontaa tulee tehostaa ja kehittää erityisesti turvavöiden sekä päihteiden osalta.
• Ajoneuvotekniikan kehitys ja yleistyminen: Turvavöiden tulisi olla yhteydessä auton nopeudenrajoittimeen niin, että nopeus hidastuu, jos vyö ei ole käytössä. Turvavyömuistuttimia ja muita turvavyön käyttöä varmistavia järjestelmiä tulee kehittää edelleen.
• Tiedonvälitys ja valistus: Turvavyön käytön laiminlyömiseen liittyvistä riskeistä tulee edelleen välittää tietoa. Valistus tulee ulottaa myös ammattiliikenteeseen.

Lisätietoja:

OTI-turvavyöraportti 2023

• Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365
• Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884
• etunimi.sukunimi(at)oti.fi
• Viestintä, p. 040 450 4700

OTI-turvavyöraportti 2023 aineiston rajaukset

• Aineistosta on rajattu pois mm. sairaskohtauksen saaneet kuljettajat sekä tahallisesti onnettomuuden aiheuttaneet kuljettajat ja heidän matkustajansa.
• Turvavyön käyttöä on tarkasteltu vain 16 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien henkilöiden osalta.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi