Paristokierrätyksen kysely paljastaa: Iäkkäimmät innokkaimpia paristojen ja akkujen kierrättäjiä

- Perinteisesti olemme ajatelleet, että nuoret ovat ympäristötietoisimpia kuluttajia. Hieman yllättäen tutkimus paljastikin, että mitä iäkkäämpi kuluttaja on, sitä varmimmin hän kierrättää paristot ja akut, toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck tuottajayhteisö Recseriltä eli Paristokierrätyksestä sanoo. 

Paristokierrätyksen teettämän kyselyn mukaan alle 30-vuotiaat kierrättävät paristoja ja akkuja heikoimmin. Heistä 83% sanoo olevansa samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”kierrätän paristot” kanssa. Yli 50-vuotiasta 95% on tätä mieltä. Akkujen kohdalla luvut ovat hieman matalammat. Alle 30-vuotiaista 78% sanoo olevansa samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”kierrätän akut” kanssa. Yli 60-vuotiaista 95% on tätä mieltä.  

- Kuluttajat kierrättävät hyvin paristoja, mutta akut jäävät herkästi pöytälaatikoihin laitteiden kanssa pyörimään. Kierrätysraaka-aineita tarvitaan helpottamaan tulevaisuudessa uhkaavaa raaka-ainepulaan, joten siksi tämä on iso haaste. 

- Tarvitsemme tulevaisuudessa akkuja hurjan määrän lisää päästäksemme eroon fossiilisista polttoaineista ja elääksemme liikkuvaa elämää älylaitteiden turvin. Haluamme hoksauttaa jokaista miettimään, montako akkua ja paristoa kotona lojuu. Vain kierrätettynä akut ja paristot saavat uuden elämän, Stenbäck sanoo. 

Elokuussa tuli voimaan EU:n uusi akkuasetus, joka tuo paljon velvoitteita paristojen ja akkujen vastuulliseen tuotantoon ja kuluttamiseen.  

- Uuden asetuksen myötä mm. akkujen ja paristojen keräys- ja kierrätystavoitteet tulevat nousemaan merkittävästi. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää, miksi kaikki suomalaiset eivät vielä kierrätä akkuja ja paristoja ja miten heitä saataisiin aktivoitua, Stenbäck sanoo. 

Kantar Publicin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1840 yli 18-vuotiasta ihmistä ympäri Manner-Suomea. 

Laiskuus isoin este kierrätykselle 
 
Tutkimuksessa akkujen ja paristojen kierrätyksen esteiksi mainitaan useimmiten laiskuus (65 %), välinpitämättömyys (42 %) ja tiedon puute (39 %). 

- Teippaamattomat paristot aiheuttavat kodeissa useita tulipaloja vuodessa. Kun pariston tai akun poistaa käytöstä, turvallisuuden vuoksi navat olisi hyvä teipata heti. Sieltä keittiöiden ja eteisten laatikoista paristot ja akut olisi hyvä viedä mahdollisimman usein keräyspisteisiin. Näitä on yli 13 000 pitkin Suomea – pariston ja akun voi viedä mihin tahansa paikkaan, jossa niitä ylipäänsä myydään. Lähin keräyspiste on oma lähikauppa, Stenbäck muistuttaa. 

Kyselyssä selvitettiin myös tärkeimpiä syitä paristojen ja akkujen kierrättämiseen. Tärkeimmiksi nousivat: paristot ja akut eivät kierrätettynä saastuta luontoa, paristoista ja akuista saadaan talteen arvokkaita raaka-aineita ja materiaaleja ja että kierrätys yleensäkin on oikein. 

Recser Oy eli Paristokierrätys on paristojen ja akkujen kierrättämistä Suomessa organisoiva yleishyödyllinen tuottajayhteisö, joka täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Recser edustaa yli tuhatta paristojen ja akkujen tuottajaa eli maahantuojaa tai valmistajaa.

Paristot ja pienet akut voi palauttaa maksutta ja ilman uuden tuotteen ostopakkoa paristoja ja akkuja myyviin kauppoihin ja kioskeihin. Isot litiumioniakut, kuten akut sähköpyöriin, tasapainolautoihin, mopoihin ja mönkijöihin, voi palauttaa kierrätys.info -palvelusta löytyviin alueellisiin keräyspisteisiin. Samasta palvelusta löytyy keräyspisteet myös sähkö- ja elektroniikkalaitteille sekä lyijypohjaisille akuille. Lisätietoa: paristokierratys.fi.