Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kysely paljastaa: Arviolta 1/3 kuntien omistamista, hyvinvointialueilla vuokralla olevista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen

Jaa

Kysely paljastaa: Kunnilla huoli sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta: arviolta 1/3 kuntien omistamista, hyvinvointialueilla vuokralla olevista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen. Taloudellinen vaikutus kuntien käyttötalouteen on suuri, jos tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.

Kaksi henkilöä kuvattuna rakennuksen ulko-oven edustalla. Molemmat kävelevät.
Kuntaliitto

Hyvinvointialueille vuokralle siirtyneiden sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuus huolestuttaa osaa kunnista, selviää Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen toteuttamasta kyselystä. Kaikki nykyiset tilat eivät kunnoltaan tai sijainniltaan välttämättä enää vastaa hyvinvointialueiden eivätkä myöskään kuntien tarpeita. Osalle kunnista tulee haasteita tyhjenevistä sote-kiinteistöistä, ja taloudellinen vaikutus on kuntien käyttötalouteen suuri, mikäli tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.  

- Vaikka kyse on suuntaa antavasta kyselytutkimuksesta, Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö ja Suomen Kuntaliitto ry jakavat yhteisen huolensa kuntien omistaman sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta. Tutkimuksen tulevaisuuskuvan osittainenkin toteutuminen seurannaisvaikutuksineen on kuntien kannalta niin merkittävä, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä viivyttelemättä, summaa tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen.

Kunnat arvioivat, että noin 780 sote- ja pelastustoimen tilaa (noin 2,1 milj. htm²) jää tyhjiksi, ja vuokratuloja menetetään noin 226 miljoonaa euroa vuodessa. Tilamäärällisesti tämä on noin 30 % kuntien hyvinvointialueille vuokraamasta tilamäärästä. Kunnat suunnittelevat myös myyvänsä sote-kohteita noin 2,8 miljoonaa neliömetriä vuosien 2023–2025 aikana.

Verkostoprojekti tarjoaa kunnille tukea tyhjilleen jäävien kiinteistöjen haasteeseen, julkisen sektorin tilaohjelmasta  lisäapuja


Kuntaliitto ja FCG käynnistävät yhdessä verkostoprojektin, jonka tavoitteena on tarjota kunnille asiantuntija- ja vertaistukea, jotta kunnat pystyvät onnistuneesti vastaamaan tyhjilleen jäävien kiinteistöjen haasteeseen. Verkoston ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnat, joille hyvinvointialueiden palveluverkkoselvitysten myötä on jäämässä tyhjiä kiinteistöjä. Mukaan voivat tulla myös kunnat, joilla on haasteita koulu- tai muiden kiinteistöjen kanssa samassa teemassa.

Lisäksi Kuntaliitto on yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa ehdottanut laaja-alaisen työryhmän perustamista. Työryhmän tarkoituksena on tarkentaa ja yhteensovittaa vuokraustoimintaa sekä tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi. Tavoitteena on tehostaa julkisen sektorin tilakustannuksia ja ratkaista tilaomaisuuskysymyksiä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Asia on myös huomioitu hallitusohjelmassa julkisen sektorin tilaohjelman muodossa.

- Kysely herätti kysymyksiä siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden välinen vuokraustoiminta kehittyy tulevaisuudessa. Vastaukset heijastelevat merkittäviä muutoksia sote-kiinteistöjen hallinnassa ja niiden vaikutuksia kuntien talouteen ja palveluverkkoon, kertoo Simpanen.

Tiesitkö?

Kuntien omistamat tilat siirtyivät hyvinvointialueiden hallintaan vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialue ja kunta tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa vähintään 31.12.2025 asti. Lisäksi Hyvinvointialueille siirtyi kuntien aiemmin tekemiä vuokrasopimuksia.

Kysely toteutettiin Manner-Suomen kunnille sähköisellä kyselylomakkeella 8.6.–25.8.2023

Suomen Kuntaliitto ry ja Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö selvittivät valtiovarainministeriön pyynnöstä kyselyllä kuntien hyvinvointialueille vuokraamien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tilojen tilannekuvaa ja tulevaisuuden näkymiä. Vastauksia saatiin yhteensä 74 eri kunnasta, jotka sijaitsevat eri puolella Manner-Suomea. Kyselyyn vastasi 22 prosenttia kunnista, joten tulokset ovat suuntaa antavia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut nousseet merkittävästi9.4.2025 14:47:54 EEST | Tiedote

Kuntien välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka paljon perusopetuksen järjestäminen maksaa oppilasta kohden. Kuntaliiton tuore selvitys osoittaa, että pienenevät ikäluokat ja maantieteelliset erot heijastuvat yhä selvemmin opetuksen kustannuksiin. Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät supistu suoraviivaisesti oppilasmäärien laskiessa. "Olemme pitkään puhuneet siitä, kuinka erilaiset olosuhteet kunnissa ovat, mutta näin isot erot olivat meillekin yllätys", sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi taajama-aste, maantieteelliset olosuhteet, kuten saaristoisuus sekä oppilasmäärät. Lisäksi valtakunnalliset säädökset rajaavat paikallista päätäntävaltaa. “On välttämätöntä, että lainsäädäntö sallii joustoja ja erilaisia järjestämistapoja perusopetuksen saatavuuden varmistamiseksi Suomen erilaisissa olosuhteissa. Etäopetusta tulee kehittää lähiopetust

Kuntavaaleissa äänesti ennakkoon yli neljännes äänioikeutetuista8.4.2025 22:51:24 EEST | Tiedote

Vuoden 2025 kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. – Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom. Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye