Brändiasiantuntija Harald Kluh: Puu on tulevaisuuden materiaali – Puutuotteille tarina ja brändi
Metsä tuottaa tulevaisuuden materiaalia, sanoo itävaltalainen liiketoiminnan brändeihin ja trendeihin erikoistunut Harald Kluh. – Kun ihmisten ekologisten arvojen ja tiedon merkitys kasvaa, kuluttajille on tarjottava uusiutuvia ja hyvinvointia lisääviä tuotteita. Uusille puutuotteille on luotava lisäarvoa tuova tarina ja brändi.

– Lapsillemme pitää kertoa, mikä yhteys on esimerkiksi kodin rakentamisen ja huonekalujen materiaaleilla ilmastomuutokseen. Tämän vuosisadan kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä korostavat kodit tehdään uusiutuvasta, hiiltä sitovasta puusta, jota voidaan vielä käyttää uudelleen. Tämä on metsäteollisuudelle suuri tulevaisuuden mahdollisuus, mihin pitää tarttua.
–Tulevaisuuden kaupunki on metsän jatke. Olen nähnyt arkkitehdin piirtämiä visioita kaupunkirakentamisesta, missä elävät puut on tuotu osaksi rakentamista ja kaupunkikuvaa. Puun käyttö antaa arkkitehtuurille uusia upeita mahdollisuuksia. Arkkitehtuuri ja maisema voivat olla yhtä. Puurakentaminen tarjoaa mahdollisuuden elää nykyistä paremmin luonnon yhteydessä.
Puu materiaalina sopii Kluhin mielestä asuntorakentamisen lisäksi julkiseen rakentamiseen kuten kouluihin ja päiväkoteihin. – Puu tarjoaa hyvän sisäilman ja tunnelman lisäksi kaunista arkkitehtuuria ja suunnittelua. Kun iso osa hiilipäästöistä tulee betonirakentamisesta, minun mielessäni suuri odotusarvo kohdistuu puuarkkitehtuuriin ja sen tarjoamiin puurakentamisen uusiin ratkaisuihin.
–Puurakentaminen vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, se vähentää hiilipäästöjä ja korvaa betonin. Puurakentaminen näkyy yhdyskuntarakenteessa, mihin se tuo arkkitehtuurin estetiikkaa, kestävyyttä ja hyvinvointiarvoja.
Puu puhuttelee tunnetasolla kuluttajaa
Kluhin mielestä kuluttajaa ei kiinnosta teollinen vanha yritys ja sen tekninen tuote, vaan tunne ja materiaali. – Rakentamisessa puun brändiin liittyy paljon hyviä asioita, kuten sen uusiutuvuus, esteettisyys ja kierrätettävyys. Uusi tutkimus osoittaa puurakennuksen tarjoavan paljon metsän kaltaisia hyviä terveysvaikutuksia. Näistä muodostuu puun brändi, mikä puhuttelee tunnetasolla kuluttajaa.
–Kun ihmiset ymmärtävät, että he viihtyvät ja voivat hyvin puurakennuksissa, on se sitten koti tai konserttisali, tästä hyvinvoinnista tulee tehdä brändi ja rakentaa enemmän puusta. Ydintä on ihmisten oma kokemus ja mitä kaikkea materiaalista voidaan tehdä. Pakkauksia ja paperia käytetään kuin vettä, ajattelematta mistä ne tulevat.
Kun ihmisten ekologisten arvojen ja tiedon merkitys kasvaa, kuluttajille on tarjottava Kluhin mukaan uusiutuvia, hyvinvointia lisääviä tuotteita. – Tarvitaan uudenlaista kestävyyden ajattelua, ja ymmärryksen lisäämistä, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia puun käyttö eri tuotteissa lisää.
Puuala tarvitsee yhteistyötä brändinomistajien kanssa
Kluh muistuttaa, että puu tarjoaa hyviä tarinoita asumisen lisäksi esimerkiksi pakkauksiin, tekstiileihin ja kosmetiikkaan. - Kyse on brändeistä. Kaikki tuntevat isot polttoaineita myyvät globaalit öljy-yhtiöt, mutta harva tuntee puuyhtiöitä. Siksi perinteisten metsäyhtiöiden tulee löytää kuluttajamarkkinat yhteistyöllä brändien omistajien kautta.
–Kun puhumme puupohjaisista tekstiileistä tai kosmetiikasta, täytyy tehdä diilejä brändinomistajien kanssa. Ne ovat vaikka muotitalot Pariisissa, jossa ei sinänsä tiedetä puumateriaalista tai metsästä mitään, mutta joka luo puulle lisäarvoa tuovan tarinan ja brändin. Muoti luodaan ja myydään mielikuvilla ja tuotemerkeillä.
– Tuotebrändien omistajat luovat materiaalille ja tuotteelle tunteisiin vetoavan tarinan, jolla kohdataan kuluttaja. Metsäala kokonaisuudessaan on nähtävä uudenlaisista näkökulmista ja linkitettävä tuotekehittelyssä yrityksiä yhteistyöhön.
Kluhin mukaan esimerkiksi puupohjaisen tekstiilikuidun kehittämisen parissa työskentelee monia yrityksiä, joiden kehitystyö auttaa meitä pääsemään eroon muovikuitupohjaisista tekstiileistä. – Sama koskee vaikkapa autoteollisuutta, missä voimme puupohjaisella hiilikuidulla korvata terästä. Huonekaluteollisuus tarjoaa mahdollisuuden asua ja työskennellä tyylikkäässä ja modernissa ympäristössä. Puu on tämän vuosisadan materiaali, jolla on edessään iso buumi.
–Rohkaisen poliitikkoja ja yrityksiä käyttämään resursseja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotyöhön. Tarvitaan tieteiden ja eri alojen tutkimuksen välistä yhteistyötä erityisesti nuorten suunnittelijoiden kanssa.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harald Kluh
harald.klueh@grass.eu
Kuvat

Tietoja julkaisijasta:
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme