Suomalaisäidit ovat ottaneet kiinni ruotsalaisten työllisyysasteen
Suomalaisten ja ruotsalaisten äitien työllisyysasteet ovat hyvin lähellä toisiaan nyt, kun työllisyyden määritelmä on mm. vanhempainvapaiden osalta molemmissa maissa sama. Tämä selviää Tilastokeskuksen asiantuntijoiden Tarja Baumgartnerin, Elina Pelkosen ja Olga Kamburin artikkelista Tieto&trendit-verkkolehdessä.
Artikkelissa vertaillaan paitsi työllisyysastetta, myös tietoa siitä, onko vastaaja tehnyt töitä tutkimusviikolla. Molemmilla tavoilla mitattuna erot suomalais- ja ruotsalaisäitien välillä ovat pieniä.
Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan selvästi 25–44-vuotiailla. Tuolloin Ruotsi tilastoi työstä vanhempainvapaalla olevat työllisiksi ja Suomi puolestaan ei-työllisiksi. Näin 30–34-vuotiaiden ruotsalaisten naisten työllisyysaste näkyi jopa 12 prosenttiyksikköä Suomea korkeampana, mikä herätti keskustelua. Työvoimatutkimuksen sisältöuudistuksen myötä määritelmä on nyt molemmissa maissa yhdenmukainen: työstä vanhempainvapailla olevat lasketaan työllisiksi.
Vuonna 2021 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet olivatkin samalla tasolla lukuun ottamatta muutaman prosenttiyksikön eroa ikäryhmissä 30–34 ja 55–59.
Suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteen erot ovat pitkälti keskittyneet siihen vaiheeseen, jolloin lapset ovat pieniä. Vuonna 2021 ero näkyi ruotsalaisten hyväksi vain alle 3-vuotiaiden lasten äideillä. Siitä eteenpäin äitien työllisyysaste oli samalla tasolla molemmissa maissa. Ero pienimpien lasten äitien kohdalla vaikuttaisi selittyvän pitkälti sillä, että Suomessa perhevapaiden käyttö jakautuu Ruotsia epätasaisemmin naisten ja miesten välillä.
”Pienten lasten vanhemmista suomalaiset äidit ovat ruotsalaisia äitejä harvemmin töissä tutkimusviikolla, mutta suomalaiset isät taas useammin kuin ruotsalaiset isät”, artikkelissa todetaan.
”Suomessa pienimpien lasten äidit ovat kokonaan poissa töistä hoitamassa lapsia kotona ja menevät sen jälkeen täysipäiväiseen työhön useammin kuin ruotsalaiset äidit. Ruotsalaisilla äideillä osa-aikatyön tekeminen oli tavallisempaa kuin suomalaisilla äideillä”, kirjoittajat lisäävät.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina PelkonenYliaktuaari
Puh:029 551 3011elina.pelkonen@stat.fiOlga KamburYliaktuaari
Puh:0295 513 565olga.kambur@stat.fiTarja BaumgartnerYliaktuaari
Puh:0295 513 561tarja.baumgartner@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Harva palkansaaja voi vaikuttaa paljon työnsä ekologiseen kestävyyteen1.10.2024 08:02:00 EEST | Tiedote
Vain 3 % palkansaajista koki voivansa vaikuttaa työtapojensa tai oman työnsä ekologiseen kestävyyteen paljon ja 9 % melko paljon vuonna 2023. Jonkin verran pystyi vaikuttamaan 47 % palkansaajista. Asiaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa.
Julkisyhteisöjen velkasuhde nousi uudelle kymmenluvulle30.9.2024 08:00:51 EEST | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka nousi vuoden 2024 toisella neljänneksellä reiluun 219 miljardiin euroon. Velka kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 15,6 miljardilla. Edellisestä neljänneksestä velkasumma nousi 5,7 miljardilla eurolla.
Mediaaniansiot lähes identtiset hyvinvointialueilla ja kunnissa – koulutustaustoissa isoja eroja25.9.2024 08:03:11 EEST | Tiedote
Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden mediaaniansiot olivat lähes samalla tasolla vuonna 2023, vaikka sektorien palkansaajien ammatit ja koulutustaustat eroavat selvästi toisistaan. Näistä sektoreista julkaistiin tietoa nyt ensimmäistä kertaa paikallishallinnon palkat -tilastossa, sillä hyvinvointialueiden toiminta alkoi sote-uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta.
Vuokralla asuvia asuntokuntia jo yli miljoona20.9.2024 08:02:41 EEST | Tiedote
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023. Vuoden lopussa vuokralla asui 1,02 miljoonaa asuntokuntaa. Määrä nousi 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Innostus sijoittamista kohtaan kasvaa: Jo yli kolmanneksella väestöstä rahastosijoituksia tai osakkeita19.9.2024 08:01:10 EEST | Tiedote
Sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistaminen on yleistynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes asuntoväestöstä, vuoden 2023 lopussa heitä oli jo yli kolmannes eli liki kaksi miljoonaa henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme