Opiskelijoiden hyvinvointi on koulutustason noston edellytys

Joulukuussa 2021 julkaistun korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 55 prosenttia kuvasi olevansa jollain tavalla psyykkisesti kuormittunut, yli 10 prosenttia kertoi todetusta masennuksesta ja liki 13 prosenttia todetusta ahdistushäiriöstä. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä. Naisopiskelijoilla oli sekä todettu masennus että ahdistuneisuushäiriö miehiä yleisempää.

Myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS uutisoi tämän vuoden toukokuussa, että opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Koronapandemia on jättänyt pysyvän kasvun mielenterveyspalveluiden kysyntään. Uusien aloittavien opiskelijoiden määrän kasvaessa myös yhä useammalla opiskelijalla on haasteita opintojen suorittamisessa.

- Opiskelijoille on tärkeää, että ohjausta, palveluja ja tukea on monipuolisesti saatavilla aina sekä korkeakouluissa kuin terveydenhuollon palveluissakin. Korkeakoulun tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä, jotta opiskelijalle on tukea ja apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa silloin, kun avun tarve yllättää, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Joonas Soukkio.

THL suositteli KOTT 2021 -tutkimuksen yhteydessä, että korkeakoulut kiinnittäisivät huomiota opetushenkilöstön ja opiskelijoiden välisiin kontakteihin. THL:n mukaan kasvokkaiset kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, joiden kuormittuneisuus johtuu etäopetuksen aiheuttamista opiskeluvaikeuksista.

- Ammattikorkeakouluille opiskelijoiden hyvinvointi sekä opinnoissa jaksaminen ja pärjääminen ovat keskeinen kysymys. Koronapandemian aikana ammattikorkeakoulut lisäsivät opintopsykologien, kuraattorien ja erityisopettajien määrää, jotta opiskelijoiden tarpeisiin kyettiin vastaamaan. Tätä toimintaa pyritään edelleen kehittämään eteenpäin. Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia, mutta toista ihmistä oppimisessa, asiantuntijaksi kasvussa ja henkisen tuessa ei korvaa usein mikään, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Ammattikorkeakouluille kyky tarjota riittävästi tukea ja ohjausta opintojen aikana edellyttää henkilöresursseja. Korkeakoulujen resurssit ovat polkeneet paikallaan viimeiset vuodet samalla kun vuosittain aloittavien opiskelijamäärä on kasvanut viidessä vuodessa 35 prosenttia yli 50 000 aloittavaan opiskelijaan. Aloituspaikkojen määrää on kansallisesti tavoitteena kasvattaa myös tulevaisuudessa, vaikka perusrahoituksen taso on laskemassa. Ammattikorkeakoulututkinnon hinta on laskenut lähes puolella kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy opiskelijoiden arjessa.

Tällä viikolla vietetään kansallista mielenterveysviikkoa.