Rahapeliongelmasta Käypä hoito -suositus: Rahapeliriippuvuutta voidaan hoitaa
Rahapeliriippuvuus on heikosti tunnistettu sairaus Suomessa. Tuore hoitosuositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille työvälineitä ongelmapelaamisen havaitsemiseen ja hoitoon.
![Uuden suosituksen tavoitteena on lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoa ongelmapelaamisesta ja tehostaa hoitoon hakeutumista.](/data/images/public/69819710/70063142/933ff3d5-a77d-4915-8c37-40bfdbe83631-w_720.png)
Rahapeliriippuvuus tarkoittaa pakonomaista tarvetta pelata rahapelejä, kuten raha-automaattipelejä, internetin rahapelejä, veikkaus- ja raaputusarpapelejä ja vedonlyöntiä. Harvoin ymmärretään, että ongelmapelaaja ei pysty lopettamaan pelaamista omin voimin.
– Rahapeliriippuvuus on sairaus siinä missä mikä tahansa muukin riippuvuussairaus. Sille on olemassa tarkat diagnostiset kriteerit, kertoo Rahapeliongelman Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja, päihdelääketieteeseen erikoistunut LT, professori emeritus Hannu Alho.
Uuden suosituksen tavoitteena on lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoa ongelmapelaamisesta ja tehostaa hoitoon hakeutumista.
Ongelmapelaajat eivät löydä hoitoon
Rahapeliongelman varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää, sillä rahapeliriippuvuus aiheuttaa talousvaikeuksia, ongelmia tunne-elämässä ja ihmissuhteissa, hankaluuksia työssä ja opinnoissa sekä terveyshaittoja.
– Suomessa on kohtuullisen hyvin rahapeliongelmien hoitoa tarjolla, mutta hoitoa ei osata hakea eikä siitä osata kertoa, Alho sanoo.
Ongelmapelaaja tunnistaa yleensä itse riippuvuuden ja haluaisi päästä siitä eroon, mutta häpeä estää hoitoon hakeutumisen. Usein rahapeliriippuvainen pyrkii salaamaan ongelman myös läheisiltään. Kun asia paljastuu, henkilö on usein jo suurissa vaikeuksissa.
Rahapeliriippuvuuden ja ongelmapelaamisen tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on heikkoa. Kyse on pitkälti tiedon puutteesta, ongelmaa ei ymmärretä sairaudeksi eikä siitä osata kysyä.
– Puheeksi ottaminen ei ole vaikea asia, kun käytettävissä on oikeat työkalut. Tästä suosituksesta ne löytyvät.
Riskitekijät ohjaavat seulomaan rahapeliongelmaa
Rahapeliriippuvuus on monitekijäinen sairaus ja perinnöllisen alttiuden lisäksi sen puhkeamiseen voivat vaikuttaa muun muassa sosiaaliset syyt, useat ympäristötekijät ja tietyt persoonallisuuden piirteet.
Suomessa riskitasolla pelaavia on noin 11 % väestöstä. Rahapeliongelmalle altistavia syitä kasaantuu erityisesti nuorille, iäkkäille ja heikossa sosioekonomisessa asemassa oleville henkilöille.
Riskitekijöiden tunnistaminen ja rahapelaamisesta kysyminen matalalla kynnyksellä voivat auttaa nopeammin avun piiriin ja ehkäistä vakavia haittoja. Suosituksessa on useita mittareita, joilla rahapeliongelmaa voidaan seuloa, arvioida ja seurata.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeää ymmärtää, että rahapeliongelma on harvoin hoitoon hakeutumisen syy.
Kun potilas on tullut vastaanotolle mielenterveyden häiriön tai päihdeongelman takia, pitäisi mahdollista peliongelmaa selvittää. Myös Parkinsonin taudin ja levottomien jalkojen hoidon yhteydessä asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä lääkehoidon haittavaikutuksena voi syntyä rahapeliriippuvuus.
Monitahoista ongelmaa voidaan hoitaa
– Rahapeliriippuvuutta esiintyy eritasoisena lievästä vaikeaan. Vaikka hoito ei ole aina helppoa ja relapsit ovat yleisiä, on ongelma mahdollista saada hallintaan, jos henkilö on motivoitunut. Meillä on näyttöön perustuvia, tehokkaita keinoja rahapeliongelman hoitoon, kertoo Alho.
Suosituksen mukaan rahapeliongelman käypää hoitoa ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia ja motivoiva haastattelu.
Päihdeongelmat, masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä rahapeliriippuvuuden liitännäisoireita. Kokonaistilanteen arvioiminen on tärkeää hoidon onnistumiseksi. Suosituksessa muistutetaan, että myös läheiset saattavat olla tuen tarpeessa.
Mitä tulisi tehdä, jos epäilee itsellään tai läheisellä rahapeliongelmaa?
– Ensin voisi olla hyvä testata itseään rahapeliriippuvuuden mahdollisuudesta. Esimerkiksi Päihdelinkistä ja THL:n sivuilta löytyy luotettavia testejä. Jos kokee pelaamisen ongelmaksi, asia kannattaa ottaa esille työterveydessä tai terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Hoitoon ohjaaminen tapahtuu perusterveydenhuollon kautta, Alho neuvoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu AlhoLT, professori emeritus
hannu.alho@professori.fiJorma Komulainenpäätoimittaja, Käypä hoitoLääkäriseura Duodecim
Puh:050 591 2526jorma.komulainen@duodecim.fiMinna HietakangasviestintäpäällikköLääkäriseura Duodecim
Puh:040 557 9676minna.hietakangas@duodecim.fiLinkit
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on Suomen suurin tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja tutkimusapurahojen avulla.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Duodecim
MEDIAKUTSU Terveyttä taiteesta -tapahtuma Savonlinnassa 8.7. hurmaa tunnelmallaan2.7.2024 12:45:00 EEST | Kutsu
Luvassa on terveyttä, tiedettä ja taidetta Oopperajuhlien inspiroivassa miljöössä! Olet lämpimästi tervetullut poikkitieteelliseen kulttuuriseminaariin, jossa asiantuntijat lääketieteestä eri taiteen aloihin tulkitsevat Valossa ilo, ilossa valo -teemaa. Lisäksi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kulttuuripalkinto (10 000 euroa) jaetaan tapahtumassa.
Leikkauskoulutuksen ja simulaatio-opetuksen kehittäjä Ewa Hovi: ”yllätyn aina, kuinka paljon itse oppii, kun opettaa muita”6.6.2024 19:00:00 EEST | Tiedote
Duodecimin lääkärikouluttaja -palkinto on myönnetty LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Ewa Hoville. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.
Uusi hoitosuositus edistää kehityksellisen koordinaatiohäiriön tunnistamista ja yhtenäistää diagnostiikkaa6.6.2024 07:08:00 EEST | Tiedote
Lapsilla ja nuorilla kehityksellinen koordinaatiohäiriö (Developmental Coordination Disorder, DCD) ilmenee muun muassa vaikeutena oppia uusia motorisia taitoja ja tuottaa sujuvasti karkea- tai hienomotorisia liikkeitä. Häiriö on Suomessa alidiagnosoitu. Uusi Käypä hoito -suositus on laadittu monialaisena yhteistyönä. Se antaa eväitä lasten ja nuorten parissa työskenteleville sekä yhtenäistää diagnostiikkaa.
Käypä hoito -suositukset julkaistaan jälleen myös ruotsin kielellä13.5.2024 07:04:00 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon hoitokäytäntöjä ohjaavat Käypä hoito -suositukset ilmestyvät vastaisuudessa kummallakin kotimaisella kielellä. Ruotsinkielisten versioiden eli God Medicinsk Praxis -suositusten julkaisu keskeytyi vuoden 2021 lopussa, kun käännöstyöhön suunnattu rahoitus päättyi.
God medicinsk praxis-rekommendationerna publiceras igen också på svenska13.5.2024 07:03:00 EEST | Tiedote
God medicinsk praxis-rekommendationerna som styr vårdpraxis inom hälso- och sjukvården kommer i fortsättningen att publiceras på båda inhemska språken. Publiceringen av de svenskspråkiga versionerna av Käypä hoito-rekommendationerna, dvs. God medicinsk praxis-rekommendationerna, avbröts i slutet av 2021 när finansieringen för översättningsarbetet upphörde.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme