Hyvinvointialueilla on keskimäärin heikko maine – johtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyy merkittäviä haasteita

T-Media tutki hyvinvointialueiden maineet elo-syyskuussa 2023, ja tutkimukseen vastasi yhteensä 5 134 alueiden asukasta. Hyvinvointialueiden tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kärkeen sijoittuneista hyvinvointialueista Keski-Pohjanmaan maineluku oli 3.24 ja Etelä-Pohjanmaan 3.00. 

”Nyt toteutettu tutkimuskierros on lähtötilannetutkimus. Tästä on mielenkiintoista lähteä tarkastelemaan vuosittain, miten hyvinvointialueiden maine ja koetun luottamuksen taso kehittyvät asukkaiden keskuudessa”, tutkimuksesta vastannut T-Median vanhempi asiantuntija, KTT Nina Laakso toteaa. 

Keskiarvoa tarkastellen hyvinvointialueiden tulos jää heikkomaineisen tasolle. Alueiden keskiarvo (2.79) jäi alle kohtalaisen tason, joka alkaa tutkimuksessa arvosanasta 3.00. Luottamus&Maine-tutkimusmallissa jokaiselle hyvinvointialueelle lasketaan maineluku asteikolla 1–5. 

Maineen eri osa-alueista kohtalaiseen arvosanaan ylsivät tuotteet ja palvelut (3.01) sekä vastuullisuus (3.01). Eniten kehittämistä vaativat johto (2.60) ja vuorovaikutus (2.64), jotka saivat alhaisimmat mainearvosanat.

”On hienoa, että hyvinvointialueiden perustehtävä ja vastuullisuus nähdään niiden vahvimpina osa-alueina. Toisaalta johdon ei nähdä onnistuneen tehtävässään. Näkisin, että erityisesti johtamisviestintää tulee kehittää. Kuntalaiset hyväksyvät tehtyjä ratkaisuja helpommin, jos niiden taustoja avataan ja perustellaan kunnolla”, Laakso sanoo. 

Ymmärrys hyvinvointialueista on vasta rakentumassa – yhteiskunnallisen keskustelun negatiivisuudella yhteys maineeseen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Tehtävät ovat olleet tähän asti kuntien vastuulla.

“Koska hyvinvointialueiden toiminta on vielä näin alussa, vastaajat saattavat arvioida edelleen aiemmin toimineiden organisaatioiden toimintaa, kuten kuntayhtymiä. Hyvinvointialueiden rakenne ei ole vielä kaikille aivan selvä ja siten mielikuva organisaatiorakenteesta saattaa rajoittua sote- ja sairaalapalveluihin”, Laakso sanoo. 

“Yhteiskunnallinen keskustelu soteen, henkilöstöpulaan, henkilöstön palkkaukseen ja työhyvinvointiin liittyen on jo pitkään ollut negatiivisesti virittynyttä. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa tässä maineympäristössä. Tämä osaltaan on varmasti vaikuttanut ihmisten mielikuviin hyvinvointialueiden maineesta.”

Tutkimuksen avoimissa vastauksissa korostui asukkaiden tarve hyvinvointialueiden peruspalveluiden kehittämiseksi. Erityisesti takaisinsoittopalveluun ja hoitoon pääsemiseen toivottiin selkeää parannusta.

Näin tutkimme

Hyvinvointialueiden Luottamus&Maine -tutkimuskierroksen tavoitteena oli selvittää kaikkien vuonna 2023 aloittaneiden 21 hyvinvointialueen maine asukkaiden keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella elo-syyskuussa 2023.

Organisaatioita arvioitiin T-Median Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).

Tutkimukseen osallistui 5 134 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kunkin hyvinvointialueen 15-65-vuotiaat asukkaat.