Terve Suomi -tutkimus: Suomalaisten lihominen aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia - yhteiskunnallisten toimien aika on nyt
Noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2). Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta.
Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää, ja sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden raja-arvona pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä.
Lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä ja naisilla 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.
Tiedot käyvät ilmi THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta, jossa kutsuttiin laajaan terveystarkastukseen 10 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä. Heistä 5 800 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen.
”Lihavuus yleistyy ja sen aiheuttamat ongelmat ovat räjähtämässä käsiin. Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle. Viimeistään nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia väestön lihomisen pysäyttämiseksi. Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden epäterveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset”, toteaa tutkimuksen johtaja, dosentti Annamari Lundqvist.
Diabetesta sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista
Diabetesta sairastaa naisista 10 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli puolta miljoonaa suomalaista. Viidesosa heistä sairastaa tautia tietämättään.
Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Diabetesriskitestin tulosten perusteella liki 160 000 suomalaista sairastuu tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana, jos riskitekijöihin ei puututa.
Kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli ovat yhä yleisiä lääkityksen lisääntymisestä huolimatta
Terve Suomi -tutkimuksessa todettiin myös, että joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine. Tämä tarkoittaa yli 2 miljoonaa henkilöä.
Jopa puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaineet eivät ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2017.
Verenpaineet eivät myöskään enää laske, kuten vielä 2000-luvun alkupuolella.
”On todennäköistä, että verenpainelääkitys aloitetaan liian pienellä annoksella ja liian myöhään”, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta. ”Lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. Tämä on nähtävissä myös kolesteroliarvoissa.”
Yli 3 miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, eli heillä on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolilääkitys. Noin neljäsosalla kolesterolilääkityksen käyttäjistä on edelleen korkeat kolesteroliarvot.
Erityisen huolestuttavaa on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu työikäisillä.
”Triglyseridirasvojen pitoisuutta lisäävät vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö sekä ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa sekä vähäkuituisia hiilihydraatteja”, Lehtoranta kertoo.
Eläkeikäisillä menee kansantautien riskitekijöiden suhteen paremmin. Heillä esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot ovat laskeneet, mitä ainakin osittain selittää kolesterolilääkkeiden lisääntynyt käyttö.
”Jotta tulevaisuus kaiken kaikkiaan näyttäisi valoisammalta, tarvitsemme lisää yhteiskunnallisia toimia, yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä riittävät resurssit perusterveydenhuollossa lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon”, toteaa Annamari Lundqvist.
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia esitellään Kansanterveyspäivässä ti 5.12. Päivän aiheena on työikäisten terveys, työ- ja toimintakyky. Tilaisuutta voi seurata verkossa ja paikan päällä THL:n tiloissa Helsingissä.
Kansanterveyspäivän ohjelma ja ilmoittautuminen
Lähde:
Lihavuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Diabetes, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Verenpaine, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Kolesteroli, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lisätietoja:
Annamari Lundqvist
tutkimuksen johtaja
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi
Lara Lehtoranta
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8234
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Aiemmin tutkimuksesta:
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 15/20253.4.2025 14:53:06 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 3.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ke 9.4. Perhekeskusten tilannekuva Suomessa, 3 Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisua. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ti 8.4. Kirjoittaja: Nadja Lindgren-Blomerus, suunnittelija, THL. Romanien lyhyt mutta sitäkin vaikuttavampi koulutuspolku vahvistaa koko yhteisön osallisuutta ke 9.4. Kirjoittajat: Tanja Tasala, Tuija Yli-Törmänen, Tapani Kauppinen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa on poliittinen valinta to 10.4.
Perusturvan riittävyys on heikentynyt etenkin työttömillä lapsiperheillä - toimeentulotuki paikkaa ensisijaisten etuuksien leikkauksia3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Lähes kaikissa tarkastelluissa perusturvaetuuksia saavissa kotitalouksissa tulojen riittävyys on heikentynyt vuosina 2024–2025, selviää THL:n julkaisemasta perusturvan riittävyyden väliarvioinnista. Taustalla ovat hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset.
THL viikolla 14/202527.3.2025 15:04:36 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 27.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 3.4. Petteri Orpon hallitus on tehnyt laajoja muutoksia ja leikkauksia sosiaaliturvaan vuosina 2024-2025. Miten muutokset näkyvät perusturvaetuuksia eli vähimmäismääräisiä työttömyys-, sairaus-, perhe- ja eläke-etuuksia saavien kotitalouksien tuloissa? Julkaisemme perusturvan riittävyydestä väliarvioinnin. Materiaali on saatavissa ennakkoon embargolla ensi viikolla. Lisätiedot: piritta.rautavuori(at)thl.fi, puh. 029 524 7120 Verkkouutiset ke 2.4. Uutta
Vaccinationstäckningen bland barn är hög i Finland, men har minskat när det gäller vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund27.3.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Täckningen för den andra dosen av vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund (MPR) som ges till sexåringar har minskat, vilket ökar risken för en mässlingsepidemi. I Finland är det fortfarande sällsynt att vara ovaccinerad, men andelen helt ovaccinerade barn är ändå större än tidigare.
Lasten rokotuskattavuus on Suomessa korkea, mutta tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen kattavuudessa laskua27.3.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuusivuotiaille annettavien tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteiden (MPR) toisten annosten kattavuudessa on laskua, mikä lisää tuhkarokkoepidemian riskiä. Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin aiempaa suurempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme