Pohjois-Savon maakuntaliiton sd-vaikuttajat: Itä-raja on koko Suomen raja
Suomen itä-rajan ongelmista puhuttaessa on otettava huomioon koko Itä-Suomeen kohdistuvat vaikutukset, ei vain Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon kohdistuvat haasteet. Rajan sulkeutumisen vaikutukset kohdistuvat koko Suomen sisämaa-alueeseen. Mitä kauempana alue on satamista tai Norjan ja Ruotsin rajasta, sitä vakavammat ovat rajan sulkeutumisen seuraukset.
Taloudellisesti kaikki sisämaan alueet ovat kokeneet rajaliikenteen ja logistiikkayhteyksien sulkeutumisesta aiheutuneita haittoja. Tämä koskee merkittävästi myös Pohjois-Savoa, jossa Venäjän rajan sulkeutumisen tärkeimmät vaikutukset ovat logistiikkavaikeudet, markkinoiden menetykset, kohonnut kustannustaso ja heikkenevät talouden näkymät. Esimerkkinä matkailu, venäläisten matkailijoiden yöpymiset ovat romahtaneet: kun huippuvuonna 2008 niitä oli lähes 70 000, vuonna 2021 venäläisten matkailijoiden yöpymisiä oli Pohjois-Savossa 576 ja vuonna 2022 1500.
- Turvallisuusraja erottaa ja tässä tilanteessa emme ole ensimmäistä kertaa. Raja on ollut tiukasti valvottu koko itsenäisyytemme ajan, sota-aikana ja juuri nyt kiinni, toteaa kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Tuula Väätäinen ja jatkaa, onneksi valtioiden välinen kauppa myöhemmissä vaiheissa mahdollistui ja oli merkittävää ja näin hyödynsi molempia maita. Nyt tilanne näyttää lohduttomalta.
Venäjän raja ja sen sallimat tai estämät yhteydet, on Suomen sisämaa-alueiden kehitykseen vaikuttava geopoliittinen fakta. Tämä on historiallisesti vaikuttanut alueiden välisiin kehityseroihin maassamme. Länsi-Suomen vakaa vuosisatoja kestänyt kehitys on luonut vahvat raamit niin ihmisten kuin yrittämisenkin edellytyksiin. Itä-Suomen tilanne on ollut toinen. Valtakunnan raja on siirtynyt useaan otteeseen ja isäntä sen mukana. Liian usein on jouduttu aloittamaan kaikki yhteistyö aivan alusta ja pitkäjänteinen kasvu ja kehitys on väistämättä kärsinyt.
- Ukrainan sodasta johtuva rajaongelma ja erityisesti siitä johtuvat teollisuuden logistiikkahaasteet on tuotava laajasti esille, eikä vain yksittäisten maakuntien edunvalvonta-asiana, toteavat Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsenet Pia Hedman ja Jukka Tuppurainen.
- Nyt on pikaisesti saatava maan hallituksen toimesta vauhtia koko Itä-Suomi ohjelmalle, joka aloitettiin edellisen hallituksen aikana, vaativat Pohjois-Savon maakuntahallituksen sd-jäsenet Hedman ja Tuppurainen sekä kansanedustaja ja maakuntavaltuuston 1. vpj Väätäinen.
Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään itäisen Suomen elinvoimapakettia, jossa on selkeä visio siitä, miten alueen omia vahvuuksia tuetaan yhdessä toimien. Palauttamalla aluekehitysrahoitus voidaan hyvin nopealla aikataululla käynnistää elinvoima- ja työllisyyshankkeita alueelle. Alueen saavutettavuutta on kehitettävä, turvattava koulutetun työvoiman saanti ja vahvistettava luonto- ja retkimatkailuelinkeinoa osana Saimaan alueen markkinointia.
Pohjois-Savon maakuntahallituksen sd-jäsenet
Pia Hedman
Jukka Tuppurainen
Pohjois-Savon maakuntavaltuuston 1.varapj.
Tuula Väätäinen 050 511 3018
Yhteyshenkilöt
Tuula VäätäinenKansanedustaja
Puh:050 511 3018Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Perholehto: Orpon hallitus pelaa uhkapeliä Suomen vesistöillä6.10.2024 15:02:25 EEST | Tiedote
Vesi on meidän -kansalaisaloitteen tekijät ovat ilmaisseet pettymyksensä tapaan, jolla hallitus on lakialoitetta edistänyt. SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto muistuttaa, että Suomella ei ole varaa uuteen Carunaan tai taksiuudistukseen. Huono lainvalmistelu voi pahimmillaan johtaa Suomen vesivarantojen vaarantumiseen, jonka laskun maksajiksi joutuvat suomalaiset.
Savo-Karjalan kansanedustajat jättivät yhteistyössä aloitteita ensi vuoden budjettiin4.10.2024 13:45:58 EEST | Tiedote
– Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajat jättivät yhteistyössä 21 talousarvioaloitetta vuoden 2025 budjettiin, kun niiden jättöaika päättyi perjantaina klo 12.00. Pääosa aloitteista käsittelee väyläverkon määrärahoja valtion teillä, mutta mukana on myös Itä-Suomen yliopistoa, Joensuun nuorisoverstasta, museoita, talohankkeita sekä lentopaikkoja, selvittää vaalipiirin yhteistyöverkoston vuoden 2024 vetäjä kansanedustaja Timo Suhonen (sd).
SDP:n Juha Viitalalta aloitteita liikenneturvallisuuden, kulttuurin ja luontokohteiden edistämiseksi Satakunnassa4.10.2024 13:41:19 EEST | Tiedote
SDP:n kansanedustaja Viitala on jättänyt seitsemän talousarvioaloitetta, jotka tähtäävät liikenneturvallisuuden parantamiseen, kulttuurin edistämiseen ja vankien kuntouttavan työn tukemiseen Satakunnassa. Aloitteilla pyritään muun muassa lisäämään alueen liikenneturvallisuutta, vahvistamaan kulttuuritarjontaa ja hyödyntämään vankien työpanosta Metsähallituksen luontokohteiden ylläpidossa.
SDP:n Asell: Taivalkunnan kevyenliikenteenväylä tehtävä viipymättä4.10.2024 12:50:55 EEST | Tiedote
Kansanedustaja Marko Asell (sd.) on jättänyt eduskunnalle talousarvioaloitteen maantien 2501, Nokia–Taivalkunta, perusparannushankkeen rahoituksesta. Asell esittää valtion rahoitusosuudeksi 1 500 000 euroa hankkeelle, jonka tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää kestävää liikkumista erityisesti kevyen liikenteen osalta.
SDP:n eduskuntaryhmä puolustaa hoitotakuuta ja ammatillista koulutusta4.10.2024 12:04:11 EEST | Tiedote
”SDP haluaa varmistaa suomalaisille nopean hoitoon pääsyn ja vastustaa hallituksen aikeita romuttaa hoitotakuu. Peruisimme ammatilliseen koulutukseen kohdistetut leikkaukset ja helpottaisimme kulttuurialan ahdinkoa”, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme