Liikenneturmia tutkiva oululainen Sari Kukkamaa haluaa Suomeen kliinisiä liikennepsykologeja
Uutinen | Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnissa käyttäytymistiedejäsenenä kymmenisen vuotta toiminut Sari Kukkamaa toivoo Suomeen Keski-Eurooppalaisen mallin mukaista liikennepsykologijärjestelmää. Mallissa ajokieltoon määrätty saa ajokorttinsa takaisin vasta lääketieteellis-psykologisen arvion perusteella, puoltavan lausunnon myötä.
Eri puolilla Suomea toimii 20 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 250 jäsentä. Tutkijalautakuntien jäsenet tekevät onnettomuustutkintoja vapaaehtoistyönä, oman työn ohella. Tutkijalautakunta on moniammatillinen tiimi, jossa on asiantuntijoita poliisista, lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta. Sari Kukkamaa toimii käyttäytymistiedejäsenenä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan tutkijalautakunnissa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta hälytetään paikalle aina, kun Suomessa joku kuolee tie- tai maastoliikenneonnettomuudessa. Tieto onnettomuudesta tulee joko hätäkeskuksesta tai poliisilta ja tutkinta onnettomuuspaikalla pyritään aloittamaan välittömästi. Lautakunnat toimivat riippumattomasti ja järjestävät tutkinnan itsenäisesti.
Käyttäytymistieteilijän rooli onnettomuuksien tutkinnassa
Kukkamaa on ollut tutkimassa noin kahta sataa kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Lautakunnan käyttäytymistiedejäsen Kukkamaa pyrkii menemään mahdollisuuksien mukaan paikan päälle onnettomuuspaikalle. Jos Kukkamaa ei pääse paikan päälle, hän tutustuu lautakuntakollegoiden ja paikalla olleen poliisipartion ottamiin kuva- ja videomateriaaleihin saadakseen kuvan onnettomuudesta.
Kukkamaa haastattelee henkiin jääneitä onnettomuuden osallisia ja menehtyneiden omaisia. Lisäksi Kukkamaa tutustuu saatavilla oleviin dokumentteihin, kuten sairaskertomuksiin ja ruumiinavauskertomukseen.
− Tehtäväni käyttäytymistiedejäsenenä on saada erityisesti menehtyneistä kuljettajista mahdollisimman laaja psykologinen kuva. Lisäksi pyrin saamaan selvyyttä onnettomuuspäivästä ja lähitunneista ennen onnettomuutta. Yritän saada selville millainen ihminen oli; miten hän käyttäytyi, millainen hänen elämäntilanteensa oli, millaisia sairauksia hänellä oli, hoitiko hän niitä ja vaikuttivatko ne hänen ajokykyynsä. Muodostan kokonaiskuvan ihmisestä, jotta saataisiin selville, oliko hänellä sellaisia piirteitä, jotka altistivat onnettomuuden aiheutumiselle, Kukkamaa kertoo.
Keski-Euroopan malli Suomeen? Liikennerikkomuksista kiinnijääneille pakollinen omakustanteinen hoitojakso liikennepsykologilla
Kukkamaan työhön neuropsykologina kuuluvat myös ajoterveyden arvioinnit, joissa arvioidaan voiko kuljettaja säilyttää ajo-oikeutensa. Liikenneonnettomuuksien tutkiminen on laajentanut hänen näkökulmaansa arviointien tekemiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmat jäävät usein ajokyvyn arvioinnissa huomiotta, mutta kehitystäkin on tapahtunut ja ongelmat huomioidaan aiempaa laajemmin.
Kukkamaa on myös tutustunut keskieurooppalaisten liikennepsykologien työhön.
− Haluaisin Suomeen asiakastyötä tekeviä liikennepsykologeja. Keski-Euroopassa on järjestelmä, jossa kuljettaja määrätään ajokieltoon ja lääkärin sekä psykologin tutkimuksiin tai jopa kuntoutukseen, jos määritellyt tekijät täyttyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi tietty promilleraja rattijuopolla tai tietty liikennerikkomusten määrä, Kukkamaa kertoo.
Lääketieteellis-psykologisessa tutkimuksessa asiakkaan ajokykyisyyttä arvioidaan monesta näkökulmasta. Psykologi tutkii kognitiivisen toimintakyvyn ja liikennerikkomuksesta keskustellaan tarkasti, kun arvioidaan, onko asiakkaalla kykyä muuttaa toimintatapojaan. Kuntoutusinterventio tapahtuu usein ryhmässä, jonka kustannukset katetaan keräämällä maksut hoitoon määrätyiltä. Hoitoon määrätyt saavat ajo-oikeutensa takaisin vasta, kun he ovat saaneet psykologilta sitä puoltavan lausunnon.
− Keski-Eurooppalaisessa mallissa ajokykyä ei tarkastella pelkästään terveysasiana, vaan psykologit arvioivat myös sitä, onko kuljettaja kykeneväinen ja halukas noudattamaan liikennesääntöjä jatkossa. Malli on todettu toimivaksi, siitä on saatavilla tutkimustietoakin. Hoitojakson läpikäyneet uusivat harvemmin rikoksensa kuin ne, joita ei ole määrätty hoitoon, Kukkamaa perustelee.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn. OTI huolehtii myös lautakuntien koulutuksesta, tutkinnan tulosten käytöstä ja tietopalvelusta.
OTI hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Yhteyshenkilöt
Viestintä, Liikennevakuutuskeskus ja OTI
Arkisin yleensä klo 9–15
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Traktorimönkijäonnettomuudet: Kuolemantapauksista yli puolessa kuski päihtynyt, lievemmissä kolareissa alaikäisten kuljettajien määrä nousussa14.11.2024 06:08:00 EET | Tiedote
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on koonnut tietoa traktorimönkijäonnettomuuksista kymmenen vuoden ajalta. Vuosina 2013–2022 tapahtui 4 582 liikennevahinkoa ja 19 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli osallisena traktorimönkijä. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa kuoli usein päihtynyt työikäinen, kun taas liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa suurin ja eniten osuuttaan kasvattanut ikäryhmä olivat 15–17-vuotiaat kuljettajat.
Tutkintatietoa ”nokkakolareista”: Kolmannes tapahtuu liukkailla keleillä, ajoneuvon hallinnan voi menettää kunnollinenkin kuljettaja3.10.2024 07:35:00 EEST | Tiedote
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on tehnyt teemaraportin, jossa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuuksilla tarkoitetaan vastakkaisista ajosuunnista tulleiden ajoneuvojen törmäyksiä, onnettomuudet ovat tyypillisesti niin sanottuja ”nokkakolareita”. Onnettomuuksista reilu kolmannes tapahtui lumisella tai jäisellä kelillä. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.
Elokuun loppuun mennessä 121 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta – Jalan, pyörällä ja sähköajoneuvoilla kulkeneita lapsia ja nuoria menehtynyt edellisvuotta enemmän26.9.2024 07:33:00 EEST | Tiedote
Tammi‒elokuun välillä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli ennakkotietojen mukaan tutkittavaksi yhteensä 121 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 127 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on lähes sama kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Henkilöauto-onnettomuuksien määrä on jatkanut vähenemistään. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden menehtymiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui lähes vastaava määrä kuin edellisvuotena, mutta kuolleiden ikäryhmissä tapahtui muutosta. Vuosi 2024 on tähän mennessä ollut lasten ja nuorten osalta edellistä synkempi.
Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä, onnettomuudet painottuvat kesään7.6.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Onnettomuustietoinstituutin juuri julkaistussa teemaraportissa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia. Viiden vuoden aikana tapahtui 180 suistumisonnettomuutta, joissa menehtyi 198 henkilöä. Suistumisia aiheuttivat pääasiassa kuljettajien ajokunnon puutteet, eivät olosuhteet. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.
Yli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä, onnettomuustutkijoiden esittämiä keinoja onnettomuuksien vähentämiseksi tulee ottaa käyttöön22.5.2024 06:33:00 EEST | Tiedote
Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Määrä vastaa yli kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosien ajan esittäneet lukuisia keinoja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi. Onnettomuustietoinstituutti esittää, että keinot tulee ottaa käyttöön, jotta liikenteen päihdeongelma saadaan ratkaistua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme