Suomalaiset haluavat Naton rinnalle vahvan EU:n ja kansallisen puolustuksen

Tämä käy ilmi ”Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus (NATOpoll)” -tutkimushankkeen tuoreesta raportista, jossa samoja vastaajia haastatellaan puolen vuoden välein.

Suomalaisten näkemykset Nato-jäsenyyden mukanaan tuomista velvollisuuksista ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista ovat suhteellisen suoraviivaisia. Suomalaiset haluavat vahvan Naton, pitävät tärkeänä Suomen aktiivista roolia puolustusliiton jäsenenä ja ovat valmiita panostamaan siihen, että Suomi täyttää jäsenyyteensä kohdistuvat odotukset.

Ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta sallisi jo 38 prosenttia kansalaisista

Ydinaseissa kulkee kuitenkin raja kansalaisten muuten korkeassa valmiudessa hyväksyä puolustusliiton jäsenyydestä mahdollisesti seuraavat muutokset. Enemmistö suhtautuu edelleen kriittisesti ydinaseisiin osana Nato-jäsenyyttä, mutta asenteissa on tapahtunut merkittävää loiventumista. Kun kesäkuussa tehdyssä mittauksessa vain 27 prosenttia oli valmis sallimaan ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta, osuus on noussut viidessä kuukaudessa 38 prosenttiin. Vastaavasti viidesosa on nyt valmis sijoittamaan ydinaseita Suomen maaperälle, mikä on selvästi enemmän kesän alkuun verrattuna (14 %). Tämän voi nähdä selkeänä osoituksena yleisen turvallisuuskehyksen mukaan dynaamisesti kehittyvästä kansalaismielipiteestä.

Monitarpeista turvallisuutta ilmentää hyvin se, että Yhdysvaltojen kanssa solmitun puolustusyhteistyösopimuksen kaltaiset kahdenväliset sitoumukset koetaan tärkeinä Nato-jäsenyyden rinnalla. Myös EU-tason puolustusyhteistyön lisääminen saa vahvaa kannatusta, joskin puolueiden erilaiset tulkinnat Euroopan integraation hyödyllisyydestä näkyvät tässä. Suomalaisille on niin ikään tärkeää oman vahvan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen.

Presidenttiehdokkaat ovat äänestäjiä yksimielisempiä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa

 Raportissa verrattiin myös keskenään kansalaisten ja presidenttiehdokkaiden näkemyksiä. Jakavia teemoja ovat erityisesti Ahvenanmaan demilitarisointi, jalkaväkimiinat, ydinaseiden kuljetusten salliminen sekä sukupuolineutraali asevelvollisuus. Ehdokkaat ovat selvästi äänestäjiä yksimielisempiä siitä, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan tulee olla ulkopolitiikan keskeinen tavoite.

Tutkijan mukaan jakavien teemojen osalta kyse on mielipiteiden moninaisuudesta eikä niinkään polarisaatiosta, jossa ollaan joko jyrkästi puolesta tai vastaan.

- Näkemysten kirjo tarjoaa presidenttiehdokkaille mahdollisuuden omannäköiseen turvallisuuspoliittiseen profiloitumiseen, joka voi saada vastakaikua monenlaisista äänestäjäryhmistä. Tätä edistää parhaiten se, että presidentinvaaleissa käydään vilkasta keskustelua globaalin turvallisuuden kehitysnäkymisistä, Suomen geopoliittisesta ja geoekonomisesta asemasta tulevaisuudessa ja kansainvälisen yhteisön ja kansallisten hallitusten keinoista vastata yhä moninaisimpiin turvallisuustarpeisiin, hankkeen johtaja, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta toteaa.

Nyt julkaistu raportti ”Monitarpeisen turvallisuuden takuut: suomalaisten odotukset turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle vuoden 2024 presidentinvaalien kynnyksellä” pohjautuu NATOpoll-tutkimushankkeen suunnittelemaan kyselyaineistoon, jonka Taloustutkimus on kerännyt 10.11.–23.11. Kysely kohdistettiin Taloustutkimuksen pysyvässä internetpaneelissa vain niille henkilöille, jotka olivat vastanneet kyselyn ensimmäiseen kierrokseen kesäkuussa. Kyselyyn vastasi 2 038 17–79-vuotiasta suomalaista, eli 71 prosenttia ensimmäisen kierroksen vastaajista. Toisen kierroksen vastaajat on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan ensimmäisen kierroksen vastanneita vastaaviksi. Virhemarginaali on noin +- 2,2 prosenttiyksikköä.

Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja Ulkopoliittisesta instituutista.

Lisätietoja:

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass, Helsingin yliopisto, puh. +358 50 448 4399
Professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto, puh. +358 50 569 1752
Väitöskirjatutkija Albert Weckman, Åbo Akademi, puh. +358 50 345 5599
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma, Helsingin yliopisto, puh. +358 45 357 8335