Tutkimus: Siirtohinnoittelua käytetään osana voitonsiirtoa monikansallisissa yrityksissä – yhteiskunta menettää verotuloja
Monikansalliset yritykset käyttävät siirtohinnoittelua pienentääkseen verotaakkaansa, osoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimus. “Tulokseni viittaavat siihen, että eniten sääntöjen vastaista siirtohinnoittelua tehdään suurissa yrityksissä sekä yrityksissä, joilla on veroparatiisiyhtiö”, sanoo tutkija Marika Viertola VATT:sta.
![Kontteja talvimaisemassa](/data/images/public/69819223/70081142/58e30721-2034-468b-bf55-5828f2d0e36b-w_720.png)
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkija Marika Viertola on havainnut 9. tammikuuta 2024 julkaistussa tutkimuksessaan Transfer (mis)pricing of multinational enterprises: evidence from Finland, että siirtohinnoittelua hyödynnetään osana voitonsiirtoa myös Suomessa toimivissa monikansallisissa yrityksissä.
Siirtohinnoittelulla (transfer pricing) tarkoitetaan samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelua.
”Kansainvälisten sääntöjen mukaan siirtohinnoittelun tulee olla markkinaehtoista – eli tuotteen tai palvelun hinnan yrityksen sisällä tulee olla sama, kuin hinta olisi kolmannelle osapuolelle”, selittää Marika Viertola.
Siirtohintojen manipulointi yrityksen eduksi (transfer mispricing) sen sijaan on verovälttelyä, jonka takia yhteiskunta menettää verotuloja.
Viertola osoittaa tutkimuksessaan, että myös Suomessa toimivat kansainväliset konsernit manipuloivat siirtohintojaan siirtääkseen voittojaan matalamman verotuksen maihin.
”Tutkimuksessani esitän todisteita siitä, että suomalaiset monikansalliset yritykset alihinnoittelevat vientiään alhaisen verotuksen kohdemaihin. Tällä tavalla yritykset saavat veroetua, kun suurempi osa konsernin voitoista verotetaankin matalammalla veroasteella”, Viertola sanoo.
Laaja aineisto vuosilta 2013–2019
Siirtohinnoittelu vaikuttaa olennaisesti monikansallisten yritysten verotukseen. Mihin valtioon yrityksen tulot ja menot kertyvät, määrää sen, missä valtiossa myös voittojen ja tappioiden verotus tapahtuu.
Marika Viertolan tutkimuksessa on tarkasteltu Suomessa toimivien yritysten harjoittamaa ulkomaankauppaa laajasti vuosina 2013–2019. Tutkimuksen päätarkasteluotos sisältää yli 400 000 vientiä. Otos on rajattu vienteihin, joissa viejänä on monikansallinen yritys eli yritys, jolla on vähintään yksi ulkomainen tytäryhtiö. Otos koostuu yli 1000 yrityksestä, jotka vievät tuotteita 135 maahan. Käytännössä tutkimus kattaa koko Suomen merkittävän tavaraviennin kuuden vuoden tarkastelujaksolla.
Pelkällä siirtohinnoittelulla saavutettu veroetu ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan kovin suuri.
“Tutkimuksessa tekemieni alustavien laskelmien mukaan yritykset, joilla on sekä vientejä että tytäryhtiö matalan verotuksen maassa, pienentävät Suomessa maksettavaa yhteisöveroaan vuosittain alle prosentin siirtohinnoittelun avulla”, Viertola sanoo.
Suomen vero keskitasoa
Erot yritysverojen tasossa eri maissa toimivat kannustimena sääntöjen vastaiselle siirtohinnoittelulle. Suomessa yritysten maksama yhteisövero laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014 (aiemmin taso oli 24,5 prosenttia). Suomen yhteisöveroasteen voi sanoa olevan tällä hetkellä karkeasti eurooppalaista keskitasoa.
”Yhden prosenttiyksikön lisäys yhteisöverojen erotukseen vähentää vietävien tuotteiden yksikköhintaa 1,2 prosenttia yrityksissä, joilla on tytäryhtiö viennin kohdemaassa. Kontrolliryhmänä toimivat yritykset, joilla ei ole tytäryhtiötä kyseisessä maassa. Tämä osoittaa yritysten alihinnoittelevan vientejään maihin, joissa niillä on tytäryhtiö”, Viertola selittää.
Eniten siirtohintoja alihinnoitellaan kooltaan suurissa yrityksissä sekä yrityksissä, joilla on veroparatiisiyhtiö.
”Tämä on tutkimukseni päätulos, joka koskee kaikkia yrityksiä. Teen erilaisia heterogeenisyystarkasteluja. Niiden perusteella suuremmat yritykset alihinnoittelevat siirtohintojaan enemmän. Lisäksi tutkimukseni osoittaa, että jo pelkkä tytäryhtiön olemassaolo veroparatiisissa voi viitata siihen, että konsernissa harjoitetaan aktiivista verosuunnittelua, mahdollisesti myös verovälttelyä”, Viertola kertoo.
Voitonsiirto on laajempi kokonaisuus
Vaikka tutkimuksen tulokset viittaavat yritysten siirtävän voittojaan, tavaraviennin siirtohinnoittelu ei ole voittojen siirtämisen kokonaisuudessa kovin merkittävä keino.
Voitonsiirto (profit shifting) on ilmiö, jossa monikansalliset yritykset siirtävät voittojaan matalan verotuksen maihin pienentääkseen verotaakkaansa.
Marika Viertola on selvittänyt aiemmassa tutkimuksessaan myös yritysten kokonaisvoitonsiirtoa Pohjoismaissa.
”Siinä pyrittiin tutkimaan voitonsiirtoa katsomalla, miten pohjoismaisten monikansallisten yritysten ulkomaiset tytäryhtiöt reagoivat veroasteessa tapahtuviin muutoksiin. Kävi ilmi, että yrityksen mukauttavat voittojaan veroasteen mukaan. Eli kun veroaste maassa nousee, yritysten voitot ennen veroja laskevat. Voittoja puolestaan vastaavasti raportoidaan enemmän maissa, joissa veroaste on laskenut.”
Lisätietoa löytyy Viertolan tutkimuksesta pohjoismaisten monikansallisten yritysten voitonsiirrosta (toukokuu 2023).
Siirtohinnoittelua on vaikea valvoa
Siirtohinnoittelua koskee lähes kaikissa teollisuusmaissa samantyyppinen lainsäädäntö, joka perustuu OECD:n sääntelyyn. Sääntöjen vastaisen tai laittoman siirtohinnoittelun todistaminen on viranomaisille tällä hetkellä ongelmallista. Verottajan voi olla käytännössä hyvin vaikea saada selville, onko sääntöjen vastaista eli ei-markkinaehtoista siirtohinnoittelua tapahtunut.
”Kolmansien osapuolien hintojen määrittely voi olla verottajalle todella vaikeaa. Verottaja ei näe, millä hinnalla tytäryhtiö myy tuotteensa eteenpäin. Kuinka paljon voittoa jokin tuote oikeasti tekee? Palvelujen ja patenttien hintojen määrittely on vieläkin vaikeampaa. Myös näiden aiheiden tutkiminen on hankalaa aineistojen saatavuuden vuoksi”, kertoo Marika Viertola.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marika ViertolaTutkijaVATT / Yritystoiminnan verotus ja sääntely
Puh:0295 519 516marika.viertola@vatt.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT sote-säästöistä: päivystys- ja leikkaustoiminnan keskittämiseen sisältyy myös riskejä28.6.2024 11:37:54 EEST | Tiedote
Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten päivystys- ja leikkaustoimintaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ymmärtää palveluiden keskittämistä, mutta huomauttaa myös riskeistä.
Tutkimus: Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus työmarkkinoilla on kasvanut – menestykseen voi nousta muutoinkin kuin älykkyydellä27.6.2024 15:32:41 EEST | Tiedote
Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus on kasvanut työmarkkinoilla 2000-luvun alusta lähtien. “Tunnollisuus ja korkea koulutus ovat säilyttäneet arvostuksensa, mutta rinnalle on noussut myös ulospäinsuuntautuneisuus, johon kuuluvat sosiaalisuus, aktiivisuus ja energisyys”, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Ramin Izadi tutkimuksesta, joka julkaistaan arvostetussa yhdysvaltalaisessa tiedejournaalissa Journal of Labor Economicsissa.
VATT: Suomi on liittymässä polttoaineiden päästökauppaan kustannustehokkaasti – mutta samalla ei tulisi luoda uusia tukiautomaatteja25.6.2024 12:00:17 EEST | Tiedote
Suomi on vuonna 2027 liittymässä liikenteen ja lämmityksen päästökauppaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi, että liittymistä EU:n uuteen päästökauppajärjestelmään ollaan toteuttamassa kustannustehokkaalla tavalla. Tutkimusprofessori Marita Laukkanen kuitenkin kritisoi arvioita päästökaupan vaikutuksista polttoaineiden hintoihin, sekä mahdollisia kompensaatioita yrityksille.
Forskare: Skatterevisioner ökar beskattningsutfallet genom att förändra företagens beteende18.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Efter skatterevisioner rapporterar företagen omedelbart högre beskattningsbar inkomst, och de rapporterade inkomsterna ligger även kvar på en högre nivå i minst fem år efter revisionen. En tredjedel av det beskattningsutfall som genereras av skatterevisioner förklaras av de förändringar som revisionerna medför i företagens rapporteringsbeteende.
Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten julkistaloustieteilijöiden kokoontuminen Helsingissä17.6.2024 10:43:17 EEST | Uutinen
Taloustieteen kutsuvieraskonferenssi kokosiarvovaltaisen joukon taloustieteen tutkijoita Helsinkiin 12.–14. kesäkuuta 2024. Tilaisuuden aiheina olivat vero- ja tulonsiirtojärjestelmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme