Sata suomalaisen lääketieteen menestystarinaa – uutuuskirja syntyi lääkäritutkijoiden talkootyönä

Emeritaprofessori Anne Pitkärannan, professori Kaija-Leena Kolhon ja emeritusprofessori Kimmo Kontulan toimittama Lääketieteen parantava voima -kirja on puheenvuoro tutkimuksen teon tärkeydestä yhteiskunnassa.

Kirja on syntynyt lääkäritutkijoiden talkootyönä.  Sadan tarinan takana ovat suomalaisen lääketieteen huippuasiantuntijat.

”Meillä on paljon innostuneita lääkäreitä, jotka kaikesta kiireestä ja resurssien niukkuudesta huolimatta tekevät tutkimusta ja vievät lääketiedettä eteenpäin. Tutkimusta ei pidä ymmärtää rasitteena hyvinvointialueilla ja sairaaloissa. Päinvastoin, tutkimus hyödyttää kaikkia”, kertoo kirjan päätoimittaja Anne Pitkäranta.

Tutkimus auttaa tunnistamaan myös vaikuttamattomia hoitoja

Kirjan tarinat valaisevat, kuinka lääketieteellisen tutkimuksen avulla voimme oppia ehkäisemään sairauksia sekä kehittää diagnostiikkaa ja uusia hoitoja. Kun tiedämme, millainen hoito on vaikuttavaa, voimme hoitaa potilaita oikealla tavalla, parantaa terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa ja säästää terveydenhuollon kustannuksissa. Esimerkiksi nettiterapia on osoittautunut yllättävän kustannustehokkaaksi hoitomenetelmäksi masennuksen hoidossa.

”Tutkimus auttaa tunnistamaan myös vaikuttamattomia hoitoja, joista on potilaille haittaa. Esimerkiksi polven tähystysleikkaukset ja lasten kitarisaleikkaukset ovat vähentyneet merkittävästi, kun tutkimus on osoittanut, että monessa tapauksessa ne ovat turhia”, Pitkäranta kertoo.

Hän muistuttaa, että ajantasaisinta hoitoa saa sairaalasta, jossa tehdään tutkimusta. Se houkuttelee lääkäreitä myös työpaikkana. Tutkimukseen osallistuminen voi joskus olla vaikeasti sairaalle potilaalle se viimeinen oljenkorsi, johon tarttua.

Tieteen tuloksista viestiminen tutkijayhteisön ulkopuolelle on Pitkärannan mielestä tärkeää. Esimerkiksi hän nostaa kirjoituksen nuorten mopo-onnettomuuksia käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimustuloksista käyty vilkas julkinen keskustelu johti lainsäädäntömuutokseen, joka pienensi nuorten loukkaantumisriskiä merkittävästi lisäämällä kortin saamiseen vaadittavan ajo-opetuksen määrää.

Tutkimus voi vauhdittaa myös talouskasvua

”Kaupallinen tutkimus tuo rahaa sinne, missä tutkimusta tehdään. Hormonikierukkaan liittyvä tutkimus Suomessa on tästä hyvä esimerkki. Tutkimus voi synnyttää myös talouskasvua luomalla innovaatioita, joilla on kaupallista potentiaalia”, Pitkäranta toteaa.

Pitkäranta viittaa kirjassa kerrottuun tarinaan lääketieteen ohjelmistoyritys Aiforiasta, joka sai alkunsa Helsingin yliopiston tutkimusprojektista. Nykyään globaalisti toimiva pörssiyritys kehittää patologian kuvien analysointiin tarkoitettuja tekoälymalleja.

Kirjan kautta välittyy kuva yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön merkityksestä. Syöpäpotilaiden digitaalinen asiointipalvelu Noona ja kotidialyysipotilaiden seurantaan tarkoitettu digisovellus ovat esimerkkejä onnistuneista yritysyhteistyönä toteutetuista tutkimushankkeista.

Tutkijoiden kirjoituksista käy ilmi, kuinka vaativaa ja pitkäjänteistä työtä tutkimuksen tekeminen on. Merkittäviä tuloksia ei synny käden käänteessä.

”On hyvä ymmärtää, että aluksi tutkimus vie toki rahaa ja resursseja. Pitkällä tähtäimellä lääketieteelliseen tutkimukseen panostetut eurot tulevat kuitenkin moninkertaisesti takaisin”, sanoo Pitkäranta.

Anne Pitkäranta, Kaija-Leena Kolho, Kimmo Kontula (toim.): Lääketieteen parantava voima. Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2024. ISBN 978-952-360-460-5.

 

Tietoa kirjan tekijöistä

• Tutkimuksen puolestapuhujana tunnettu korva-, nenä- ja kurkkutautiopin emeritaprofessori Anne Pitkäranta on toiminut muun muassa HUSin tutkimusjohtajana.
• Kaija-Leena Kolho on lastentautiopin professori Helsingin yliopistossa ja ylilääkäri HUSissa.
• Sisätautiopin emeritusprofessori Kimmo Kontulan tieteellinen työ on kohdistunut erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien molekyyligenetiikkaan.