Kansalaisilla on tärkeä rooli suurpetojen seurannassa – ilmoita suurpetohavainto petoyhdyshenkilölle

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja kirjaavat suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai kynnenjäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Havainnosta kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pian petoyhdyshenkilölle, jotta se voidaan tarvittaessa tarkastaa ennen keliolosuhteiden muuttumista. Havainnot pentueista ovat tutkimukselle keskeisiä, ja niiden ilmoittaminen olisi erityisen tärkeää. Suurpetohavaintojen ilmoittaminen onkin helppo tapa olla mukana tekemässä kansalaistiedettä, sanoo riistasuunnittelija Lauri Peippo Suomen riistakeskus Etelä-Savosta.

Havaintotietoja käytetään moneen

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen ja muun suojausmateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.

Havaintoja kirjataan vuosittain koko maassa kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

– Etelä-Savossa toimii yli 300 petoyhdyshenkilöä, jotka kirjaavat vuosittain tuhansia havaintoja – eniten havaintoja toimialueella tehdään ilveksistä ja karhuista, joita esiintyy alueella laajalti. Myös susista ja ahmoista tehdään havaintoja kuukausittain, mutta niiden esiintyminen on harvalukuista, joskin ahmahavainnot ovat viime vuosina runsastuneet, Lauri Peippo kertoo.

Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.

Kaikki kirjatut havainnot löytyvät karkeistettuna luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.

Jos kohtaat suurpedon

Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.

Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.

Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta

Video petoyhdyshenkilön tehtävästä (Riistainfo.fi)

Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali (Riistainfo.fi)